Kasvumuoto
1- tai 2-vuotinen ruoho.
Korkeus
20–40 cm. Varsi tav. yläosasta haarova, harvaan lyhytkarvainen, harmaanvihreä. Lähes hajuton.
Kukka
Teriö säteittäinen, valkoinen, pieni; terälehdet vastapuikeat, verholehtiä pidemmät. Verholehtiä 4, kapeita, kalvopalteisia, kaljuja–karvaisia, n. 1 mm pitkiä. Heteitä 2(–4). Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen, 1-luottinen. Kukinto hedelmävaiheessa pitenevä terttu.
Lehdet
Kierteisesti, alimmat pian kuihtuvia, keski- ja yläosan lehdet ruodittomia. Alemmat lehdet ylempiä suurempia, niiden lapa vastapuikea–liuskainen (päätöliuska muita suurempi), ylempien lapa suikea–tasasoukka, laita harvaan terävähampainen.
Hedelmä
2-siemeninen, 3–4 mm pitkä, pyöreä, litteä, kärkiosasta hyvin kapealti siipipalteinen, matalaan lovi–lanttopäinen, litu. Lituperä pystyhkö, ainakin lidun pituinen.
Kasvupaikka
Ratapihat, satamat, joutomaat, tienvieret, kaatopaikat.
Kukinta
Kesä–elokuu.

Virginiankrassi on alun perin kotoisin Pohjois-Amerikasta. Näköislajeja ovat ainakin rikkakrassi (L. neglectum) ja ratakrassi (L. densiflorum). Kaikkia kolmea on pidetty myös samana lajina tai saman päälajin alalajeina. Aika monessa teoksessa näistä kolmesta rata- ja rikkakrassia pidetään samana lajina, mutta virginiankrassia kuitenkin aivan omana lajinaan – päätelmät toki teoksesta riippuen, niin kuin lajien syötävyyden määritteleminenkin. Virginiankrassia käytetään vihanneskrassin (L. sativum) tapaan salaatti- ja maustekasvina. Sekä lehdet että tuoreet lidut antavat pippurista potkua ruualle, niin pippurista että virginiankrassi ei juurikaan kelpaa meitä ihmisiä lukuun ottamatta muille nisäkkäille. Krassien englanninkielisen perusnimen alkuosa onkin pippuri (peppergrass, pepperwort tai pepperweed) ja virginiankrassi tunnetaan mm. nimillä wild, common ja Virginia peppergrass. Ja yksi kuvaava nimi vielä, Poorman’s pepperwort, jonka voisi suomentaa köyhän miehen pippuriyrtiksi.

Virginiankrassi

Taksonomia

Lahko

Heimo

Tribus

Suku

Laji