Syötävyys
*** – erinomainen ruokasieni, Ruokaviraston suosittelema
Näköislajit
typäskääpä, vaaleaorakas, vuohenkääpä
Lakki
5–20 cm leveä, kupera tai laakea, säännöttömän muotoinen ja mutkalaitainen, yläpinta kuiva, nuorena sileä, myöhemmin suomuinen tai ruutumaisesti halkeileva keskustasta lähtien. Nuorena kermanvalkoinen, myöhemmin keskustasta alkaen harmahtavan kellanrusehtava. Pillistö valkoinen, ajan myötä kellastuva, pillit hyvin pienet (2–4 mm), ja tiiviisti kiinni lakin mallossa.
Jalka
Tanakka, lyhyt (2–8 cm), 1–4 cm paksu, muhkurainen, vaalea, lakinvärinen.
Malto
Valkeaa, kiinteää, helposti lohkeilevaa. Leikkauspinta muuttuu keltaiseksi kypsennettäessä.
Itiöpölyn väri
Valkoinen.
Maku
Mieto.
Haju
Heikko.
Kasvupaikka
Tuoreet kangasmetsät, paksusammaleiset kuusikot. Kuusen juurisieni. Hemi-, etelä-, keski- ja pohjoisboreaalinen vyöhyke.
Satoaika
Elo–lokakuu.
Säilöntä
Voidaan säilöä monin tavoin, esim. suolaamalla tai pakastamalla.

Lampaankääpä kasvaa paljakka-alueita lukuun ottamatta koko maassa sammaleisissa kuusikoissa, etelässä hyvin yleisenä, pohjoisessa harvinaisempana. Lampaankääpä on herkullinen ruokasieni ja kiinteytensä ansiosta sen koostumus on miellyttävä. Sotien aikana sitä on käytetty lihan korvikkeena ja Ruotsissa sitä käytetään yhä tryffelin korvikkeena maksapasteijoissa. Kotioloissa lampaankääpä pääsee parhaiten oikeuksiinsa lampaankääpäpihvinä. Lampaankääpiä voi säilöä monin eri tavoin, mutta kuivausta ei suositella, koska sienistä tulee kovia ja niiden liotusaika on pitkä. Suolaus, etikkasäilöntä, maitohapposäilöntä ja umpiointi käyvät hyvin, mutta tuoreeltaan pakastettaessa lampaankäävän oman aromin saa säilymään parhaiten. Lampaankäävät kannattaa pakastaa vedessä.

Lampaankäävän saattaa sekoittaa typäs- (A. confluens) ja vuohenkääpään (A. subrubescens) sekä vaaleaorakkaaseen (Hydnum repandum). Rykelminä kasvavan typäskäävän lakin yläpinta on kauttaaltaan oranssinsävyinen ja suomuton, kun taas yksittäin kasvavan lampaankäävän lakki on kermanvalkoinen ja usein (nahan)ruskeasuomuinen. Lampaankääpä muuttuu vahingoittuneista kohdista ja kypsennettäessä keltaiseksi, typäskääpä aprikoosinväriseksi. Vuohenkääpä on lampaankääpää pienempi, ohuempi ja vaaleampi ja kasvaa männyn seuralaisena. Sen jalan tyvessä ja pillistössä on oransseja läiskiä eikä malto muutu keltaiseksi. Vaaleaorakkaan lakin alapuolella on pillien sijasta neulamaiset piikit eli orat. Kaikki mainitut näköislajit ovat syötäviä.

Lampaankääpä

Taksonomia

Luokka

Lahko

Heimo

Suku

Laji