Kasvumuoto ja korkeus
Puu. 15–20 m. Juurista vesova.
Kukka
Pieni, säteittäinen, pitkäperäinen. Kehä erilaistumaton, ruskehtava, yhdislehtinen, 4–5-liuskainen. Heteitä 4–5, harvoin 8–10. Ponnet sinipunaisia. Yhdislehtinen emiö 2-lukuinen. Kukinto harsu sarja. Tuulipölytteinen.
Lehdet
Kierteisesti, lyhytruotisia. Lapa 7–15 cm, puikea–leveänsoikea–vastapuikea, pitkäksi kärjeksi suippeneva, lehtilaita yleensä toissahainen, harvoin vain kertaalleen sahalaitainen (f. simplicidens), tyvestä hyvin epämukainen. Päältä sileä ja kiiltävä, alta pehmeäkarvainen myös suonten välistä. Suonipareja 12–16, suonet yleensä kärjestä haarattomia.
Silmut
Punaruskeita, teräväkärkisiä, suippoja. Silmusuomut ripsieunaisia, tummakärkisiä.
Hedelmä
Pitkäperäinen (7–35 mm), vaaleanruskea, leveälti siipipalteinen, pyöreähkö (10–12 × 8–9 mm) pähkylä. Siipipalle ripsireunainen, siemen hiukan keskikohdasta tyveen päin. Hedelmät varisevat kesäkuun lopulla.
Kasvupaikka
Kosteat lehdot, järvien rannat. Myös koristepuu. Kalkinsuosija.
Kukinta
Toukokuu. Kukkii ennen lehtien puhkeamista.
Uhanalaisuus
Vaarantunut, rauhoitettu Manner-Suomessa.

Suomessa kasvaa luonnonvaraisena kaksi jalavalajia. Niistä harvinaisempi, kynäjalava on vaatelias järvenrantalehtojen, joskus myös puronvarsi- ja merenrantalehtojen jalopuu. Yleisimmin kynäjalavaa tavataan Hämeessä Vanajaveden seuduilla, jossa nykytutkimuksen mukaan kasvaa noin 11.000 kynäjalavaa eli 85% koko Suomen kynäjalavakannasta.

Jalavat ovat ennen lehtimistä kukkivia puita. Paras tuntomerkki muihin kotimaisiin lehtipuihin verrattuna on lehtien epämukaisuus. Kukat ovat pieniä, kaksineuvoisia, aikaisheteisiä ja tuulipölytteisiä. Kynäjalavan runko on muhkurainen, vuorijalavan muhkuraton. Kauempaa kynäjalavan erottaa vuorijalavasta mm. vaakasuorien haarojen (vuorijalavalla haarat yläviistoja) ja leveämmän, kupumaisen latvuksen (vuorijalavalla suppilomaisempi) avulla. Silmut ovat kapeampia kuin vuorijalavalla, kukat pitkäperäisempiä ja harvemmassa, hedelmät selvästi pienempiä.

Kynäjalava

Taksonomia

Luokka

Lahko

Heimo

Suku

Laji