Kasvumuoto

Yksivuotinen ruoho.
Korkeus

15–70 cm. Varsi pysty, kalju, tyvestä haarova, joskus punainen (ns. maatiaistattari).
Kukka

Säteittäinen–leveän kellomainen, 3–6 mm leveä, terälehden näköisiä kehälehtiä 5, valkoisia tai punertavia (maatiaistattari), 4 mm pitkiä. Heteitä 8, ponnet tummia. Emi 3-luottinen. Kukkaperässä nivel puolivälin yläpuolella. Kukat tuoksuvia, lehtihangoissa tiheinä viuhkoina varren yläosassa.
Lehdet

Vuorottain, ruodillisia, tyvessä korvakkeet. Lehtilapa kolmiomainen–puikea, 3–9 cm pitkä, suippokärkinen, nuolityvinen, tyviliuskat tavallisesti teräviä. Lapa ehytlaitainen, suonia pitkin lyhytkarvainen.
Hedelmä

Sileä 3-särmäinen, kehälehtiä huomattavasti pidempi 5–7 mm pitkä, ruskea pähkylä. Hedelmäperässä nivel puolivälin yläpuolella.
Kasvupaikka

Pellot, puutarhat, tienlaidat, täytemaat, joutomaat, kaatopaikat. Myös vilja-, rehu- ja maanparannuskasvi.
Kukinta

Heinä–elokuu.

Useimmille meistä vilja tarkoittaa sellaista kasvia, jonka siemeniä (jyviä) ihmiset käyttävät ravinnoksi. Viljatatar eli tattari eli viljatattari ei kasvitieteellisesti kuulu viljoihin. Viljat ovat yksisirkkaisia heinäkasveja. (Suomessa viljeltäviä ovat vehnä, ohra, kaura, ruis… maailmalla riisi, maissi…) Viljatatar kuuluu kaksisirkkaisiin tatarkasveihin. Tällainen vale- eli pseudovilja on tattarin lisäksi esim. kvinoa (Chenopodium quinoa). Tattaria ihminen on viljellyt jo 8000 vuotta sitten, eli hyödyntämisen aikataulussa se hakkaa kirkkaasti oikeat viljakasvit. Eurooppaan tattari tuli keskiajalla. Kvinoan tapaan tattari on gluteenitonta (ei sisällä sitkoa), joten se sopii hyvin keliaakikoille. Suomessa tattarin viljely on vähän riskialtista puuhaa, koska laji on melko herkkä halloille ja meillähän ‘alavien maiden hallanvaara’ tai ainakin pelko siitä on aika yleistä (taitaa olla geeneissämme). Tattarin viljely kuitenkin lisääntyy vuosi vuodelta. Vuonna 2012 tattaria viljeltiin Suomessa 1300 hehtaarilla ja vuonna 2018 noin 2000 hehtaarilla.

Rikkatatar (Rikkatattari)

Fagopyrum tataricum

Viljatatarta muistuttava lähisukulainen, rikkatatar eli rikkatattari on levinneisyydeltään hiukan eteläisempi. Lajit voi erottaa toisistaan ainakin pähkylän koolla ja mallilla; rikkatattarin pähkylä on selvästi pienempi ja kurttuinen. Lisäksi rikkatattarin lehdet ovat suhteessa leveämpiä, kukinnot harsumpia ja kukat pienempiä ja vihertäviä.

→ Levinneisyyskartta (Kasviatlas, Helsingin yliopisto)

Viljatatar

Taksonomia

Heimo

Alaheimo

Tribus

Suku

Laji