Syötävyys

** – hyvä ruokasieni
Näköislajit

lehtikuusentatti, voitatti
Lakki

3–12 cm leveä, kupera, kullankeltainen, ruskeankeltainen tai punaruskea. Pintakelmu kuivana kiinteä ja kiiltävä, sateella limainen. Pillistö vaaleankeltainen, tuoreena usein maitomaisia pisaroita tihkuva. Pillit suuria, suut hieman kulmikkaita.
Jalka

4–10 cm pitkä, tasapaksu (0,5–1,5 cm), tyvi usein suippo, vaaleankeltainen, renkaaton. Jalan yläosassa aluksi kellanvalkoisia, myöhemmin ruskettuvia pieniä jyväsiä ja harvakseltaan samanlaisia maitomaisia eritepisaroita kuin pillistössä.
Malto

Kellanvaaleaa tai keltaista, pehmeää, mutta kiinteämpää kuin voitatin malto.
Itiöpölyn väri

Ruskehtava.
Maku

Mieto.
Haju

Heikko.
Kasvupaikka

Kuivahkot kangasmetsät, hiekkaiset mäntymetsät, lehdot. Kalkinsuosija. Männyn juurisieni. Hemi- ja eteläboreaalinen vyöhyke.
Satoaika

Heinä–lokakuu.
Säilöntä

Pakastus.
Värjäys

Oransseja ja beigejä sävyjä.

Jyvästatti kasvaa usein runsassatoisena männyn seuralaisena runsaskalkkisilla paikoilla. Etelä-Suomen kulttuuribiotoopeissa, pihoissa ja puistoissa, lehdoissa ja puistomaisissa, ruohoisissa metsissä jyvästattia tavataan Hämeeseen asti. Pohjoisimmat havainnot ovat Jyväskylän seudulta. Ruokasienestäjän on syytä kerätä vain nuoria, kiinteämaltoisia sieniä, jotka ovat toukattomampia kuin täysikasvuiset tatit. Värjäyssieniksi kelpaavat vanhemmat, jopa lähes mädät sienet.

Suillus –tattisukuun kuuluu havupuiden mykorritsasieniä, joilla on keltainen, oranssi tai oliivinkeltainen pillistö ja enemmän tai vähemmän limainen lakin pintakelmu. Jyvästatin saattaa sekoittaa samaan sukuun kuuluviin lehtikuusentattiin (S. grevillei) ja voitattiin (S. luteus). Lehtikuusentatin jalka on suhteellisesti pidempi ja renkaallinen. Jyvästatilla ei rengasta ole laisinkaan ja se muistuttaakin vanhaa voitattia, jolta rengas on kuihtunut. Molemmat kasvavat mäntyjen seurassa, voitatti koko maassa, jyvästatti vain Etelä- ja Keski-Suomessa. Limaiseen pintakelmuun tarttuu usein niin paljon roskia, että sen joutuu poistamaan ennen ruoaksi valmistamista. Poistaminen käy helpoiten, kun sieni ensin halkaistaan tyvestä lähtien ja sitten puolikkaat vedetään irti pintakelmusta. Pakastus on paras säilöntämuoto, sillä jyvästatti on niin pehmeämaltoinen, että kuivaus saattaa epäonnistua. Sienen pinta jää kiiltävän kovaksi sisuksen ollessa nihkeä.

Jyvästatti

Taksonomia

Alaluokka

Lahko

Heimo

Suku

Laji