Syötävyys
*** – erinomainen ruokasieni, Ruokaviraston suosittelema
Näköislajit
jyvästatti, lehtikuusentatti
Lakki
4–15 cm leveä, kupera, paksumaltoinen, tummanruskea, harmaanruskea tai harvoin melkein keltainen. Pintakelmu nahkamainen, hyvin sitkeä ja limakerroksen peittämä. Pillistö tasatyvinen, keltainen (luteus, ‘keltainen’), nuorena vaalean kalvon peittämä. Kalvo jää myöhemmin jalkaan kiinni renkaaksi. Pillit pieniä ja pyöreäsuisia.
Jalka
Lyhyt (3–10 cm), paksu (1–3 cm), tyvestä hieman suippeneva, kova, likaisenkeltainen tai -valkoinen. Rengas aluksi paksu ja valkoinen, myöhemmin tummuva ja lopulta kuihtuva. Renkaan yläpuolella jalassa keltaisella pohjalla pieniä ruskeita pilkkuja.
Malto
Keltaista, voin väristä, pian pehmenevää.
Itiöpölyn väri
Okrankeltainen.
Maku
Hieman hapan.
Haju
Miedon hedelmäinen.
Kasvupaikka
Kuivat ja kuivahkot kangasmetsät, polkujen ja teiden varret, puistot ja pihapiirit, puolipaljaalla maalla. Männyn juurisieni. Hemi-, etelä-, keski- ja pohjoisboreaalinen vyöhyke.
Satoaika
Kesä–lokakuu.
Säilöntä
Pakastus, kuivaus.
Värjäys
Oransseja ja beigejä sävyjä.

Voitatti kasvaa kuivilla kankailla, vanhojen sorakuoppien reunoilla ja heinittyneiden polkujen varsilla yleisenä koko maassa, männyn pohjoisrajalle saakka. Voitatti on kolmen tähden erinomainen ruokasieni, mutta jotkut sienituntijat pudottavat voitatilta yhden tähden pois sen vaivalloisen perkaamisen vuoksi. Pintakelmun limaan on usein tarttunut niin paljon roskia, että sen joutuu poistamaan ennen ruoaksi valmistamista. Poistaminen käy helpoiten, kun sieni ensin halkaistaan tyvestä lähtien ja sitten puolikkaat vedetään irti pintakelmusta. Kuivaaminen ja pakastaminen sopivat molemmat voitatin säilömiseen. Huolellisesti rapeaksi kuivattu sieni on monikäyttöinen ja säilyy pitkään. Ruokasienestäjän on syytä kerätä vain nuoria, päivän tai kaksi vanhoja, kiinteämaltoisia yksilöitä, jotka ovat toukattomampia kuin täysikasvuiset tatit. Värjäyssieniksi kelpaavat vanhemmat, jopa lähes mädät sienet.

Suillus -tattisukuun kuuluu havupuiden mykorritsasieniä, joilla on keltainen, oranssi tai oliivinkeltainen pillistö ja enemmän tai vähemmän limainen lakin pintakelmu. Voitatin saattaa sekoittaa lehtikuusentattiin (S. grevillei) tai jyvästattiin (S. granulatus). Lehtikuusentatin jalka on suhteellisesti pidempi ja sen rengas kapeampi kuin voitatilla. Jyvästatilla ei rengasta ole laisinkaan. Lehtikuusentatti ja jyvästatti ovat yhtälailla hyviä ruokasieniä.

Voitatti

Taksonomia

Alaluokka

Lahko

Heimo

Suku

Laji