Alalajit
Puistohierakka (puistotylppöhierakka, ssp. obtusifolius)
Kylähierakka (kylätylppöhierakka, ssp. transiens)
Tarhahierakka (tarhatylppöhierakka, ssp. silvestris)
Kasvumuoto
Monivuotinen ruoho.
Korkeus
50–130 cm. Varsi tyviosasta lähes haaraton, yläosan haarat pystyhköjä.
Kukka
Säteittäinen, halkaisija noin 5 mm, kaksineuvoinen. Kehässä kaksi 3-lehtistä kiehkuraa. Ulomman kiehkuran lehdet pieniä ja siirottavia–etuviistoja. Sisempi kiehkura muodostaa hedelmäverhiön, jonka lehdet leveänpuikean kolmiomaisia. Heteitä 6. Yhdislehtinen emiö 3-lukuinen ja -vartaloinen. Kukkaperän (5–10 mm) nivelkohta perän tyvipuolella. Kukat kiehkuroina, kokonaiskukinto kerrannaisterttu.
Lehdet
Kierteisesti. Aluslehdet melko pitkäruotisia, kaljuja. Lehtilapa leveänpuikea, herttatyvinen, pyöreäkärkinen, 10–25 cm pitkä, kaksi kertaa leveyttään pitempi, lähes poimuton, reunat loivasti mutkikkaita. Alapinnalta papillikkaita (pinnalla pieniä kohoumia). Varsilehdet kapeanpuikeita–suikeita.
Hedelmä
Pähkylä 2,5–3,5 mm pitkä, vaaleanruskea. Hedelmäverhiön liuskat kapeanpuikeita–puikeita, tylppäkärkisiä, 4–6 mm pitkiä, usein hampaisia (katso alalajit), ainakin yhdessä, usein kaikissa pitkulainen nystermä. Hedelmäperä 2–10 mm, noin kaksi kertaa verhiön mittainen, nivel tyvipuoliskossa.
Kasvupaikka
Pihat, joutomaat, tienvieret, rehevät rannat.
Kukinta
Elo–lokakuu.

Hierakoihin kuuluu maailmanlaajuisesti parisataa lajia, joista Suomessa kasvaa noin 20. Hierakat muodostavat melko hankalan ryhmän, sillä lajit risteytyvät helposti keskenään – tylppälehtihierakka erityisesti vesihierakan (R. aquaticus), isohierakan (R. hydrolapathum), poimuhierakan (R. crispus) ja hevonhierakan (R. longifolius) kanssa. Tarkassa lajinmäärityksessä kypsien hedelmien verhiön tuntomerkit ovat avuksi (usein aivan välttämättömiä).

Tylppälehtihierakan erottaa muista hierakoista – niin kuin nimikin sanoo – tylppien ja melko leveiden lehtiensä avulla. Englanniksi lajin nimi onkin broad-leaved dock eli leveälehtihierakka. Melko harvinaisella idänhierakalla (R. confertus) on yhtä leveät tai leveämmät lehdet. Alkukesällä tylppälehtihierakan tunnistamista helpottaa yltalvinen hedelmäranka, jonka hedelmien nystermäisyys ja hedelmäperien pituus auttavat lajin tunnistamisessa ennen kukkimista. (Idänhierakan hedelmäverhiöt ovat herttatyvisiä ja hyvin leveitä ja yleensä nystermättömiä.)

Tylppälehtihierakasta meillä on kolme alalajia, puistohierakka (ssp. obtusifolius), kylähierakka (ssp. transiens) ja tarhahierakka (ssp. sylvestris). Alalajit erottaa toisistaan parhaiten verhiönliuskojen hampaisuuden ja nystermien perusteella; puistohierakalla hampaat ovat pisimmät ja kapeimmat ja nystermiä vain yksi; tarhahierakalla hampaat ovat lyhyimmät tai niitä ei ole ollenkaan. Kylähierakalla ja tarhahierakalla nystermiä on verhiön kaikissa liuskoissa (eli 3).

Tylppälehtihierakka

Taksonomia

Heimo

Alaheimo

Tribus

Suku

Laji