Samannäköisiä lajeja
kolmipiikki, kymmenpiikki
Koko
3–5 cm. (Ennätyskala 5,8 cm.)
Ulkonäkö
Heimonsa kalojen tapaan viisipiikin sukkulamainen ruumis päättyy hyvin hoikkaan pyrstönvarteen ja viuhkamaiseen pyrstöevään. Kala muistuttaa kovasti kymmenpiikkiä, mutta nimensä mukaisesti viisipiikillä on selässään vain 5 tai joskus 6 piikkiä. Viisipiikin kyljissä ei myöskään ole lainkaan luulevyjä.
Väritys
Kutuajan ulkopuolella viisipiikit ovat harmahtavia tai oliivinvihreitä. Selässä on nauha- tai verkkomaista kuviointia. Kutuasuinen koiras muuttuu lähes mustaksi. Naaras taas on kutuasussaan tumman- ja vaaleankirjava.
Kutu
Kutee kesä–heinäkuussa matalissa, vesikasvien valtaamissa rantavesissä. Koiras rakentaa vesikasveista pesän, jonne houkuttelee naaraita munimaan. Hedelmöitettyään munat koiras jää leyhyttelemään pesässä olevaa mätiä happipitoisella vedellä, kunnes poikaset viikon päästä kuoriutuvat. Tämänkin jälkeen koiras vielä vartioi poikasia, kunnes ne ovat käyttäneet ruskuaisravintonsa ja hajaantuvat vesistöön ruuan hakuun.
Ravinto
Plankton ja pienet pohjaeläimet.
Levinneisyys ja elinympäristö
Viisipiikki on kotoisin Pohjois-Amerikasta. Laji tuotiin aikanaan vahingossa Porlan kalanviljelylaitokselle bassin poikasten mukana. Bassi ei pärjännyt Suomessa, mutta viisipiikki jäi asustelemaan Porlan luonnonravintolammikoihin ja on sieltä levinnyt karppi-istutusten mukana erääseen lampeen Vihdissä. Luultavasti laji on livahtanut myös Lohjanjärveen, jonne Porlan lammikoiden vedet tyhjennetään.

Viisipiikki

Taksonomia

Luokka

Lahko

Heimo

Suku

Laji