Samannäköisiä lajeja
karppi
Koko
30–40 cm, 0,5–1,5 kg.
Ulkonäkö
Suutari on omannäköisensä kala, jota ei juuri sotke muihin lajeihin. Kaikkinainen pyöreys hallitsee suutarin olemusta. Ruumis on korkea ja pullea, pyöreälinjainen. Kaikkien evien päät ovat pyöreät. Vain pyrstöevässä on matala lovi, mutta senkin kulmat ovat pyöreä. Suutarin saattaisi mahdollisesti sotkea karppiin, samanlaisen muhkean ruumiinmuodon ja suupielissä olevien pienten viiksisäikeiden perusteella. Suutarilla ei kuitenkaan ole karpin pitkää selkäevää ja sen paksun limakerroksen alla olevat suomutkin ovat huomattavasti pienemmät. Niitä mahtuu kylkiviivalle peräti 95–120. Suutarin silmät ovat hyvin pienet. Koirassuutarin vatsaevät ovat pidemmät kuin naaraalla.
Väritys
Yleissävyltään tummahko, mutta vaalenee kuoltuaan. Selän ja kylkien väri on oliivinvihreä, pronssiin vivahtava, vatsa on keltainen. Silmä on punainen ja evät hyvin tumman ruskeat.
Kutu
Kutee ruohikkoiselle pohjalle, kun vesi on 18–20 astetta eli yleensä vasta kesä–heinäkuussa.
Ravinto
Pohjaeläimet.
Levinneisyys ja elinympäristö
Suutaria on meillä sekä luonnonvaraisena että istutettuna. Laji ei juuri menesty 62. leveyspiirin pohjoispuolella, joten meillä se on rehevien eteläsuomalaisten järvien ja Suomenlahden sisälahtien kala. Laji on tyypillinen pohjan tonkija, joka ei juuri pintaveteen vaivaudu. Suutari kestää rehevöitymistä ja talvista happikatoakin melkein ruutanan lailla, mutta kylmälle se on arka.

Suutari

Taksonomia

Lahko

Heimo

Alaheimo

Suku

Laji