Samannäköisiä lajeja
kampela, punakampela
Koko
25–40 cm.
Ulkonäkö
Heimonsa tapaan hietakampelankin molemmat silmät ovat yleensä oikealla kyljellä. Varma tuntomerkki tämä ei ole, sillä kampeloissa on vasenkylkisiä samalla tapaa, kuin ihmisissä vasenkätisiä. Hietakampelan selvin tuntomerkki on rintaevän kohdalla jyrkän kaarevan mutkan tekevä kylkiviiva. Selkä- ja peräevä kaartuvat tasaisesti muodostamatta kulmaa. Ihossa on takareunastaan karheita suomuja. Isompia luukyhmyjä ei ole.
Väritys
Silmien puoleinen kylki on yleensä vaaleanruskea ja melko tasavärinen. Punaisia pilkkuja siinä ei ole koskaan.
Kutu
Kutee keväällä, ei kuitenkaan tiettävästi meidän merialueellamme.
Ravinto
Pohjaeläimet.
Levinneisyys ja elinympäristö
Hietakampela on meillä merialueen satunnaislaji, joka on tunnistettu vesiltämme kahdesti 1930-luvulla, Hiittisissä ja Espoossa. Saattaa kuitenkin olla, että lajia on saatu pyydyksiin myöhemminkin, mutta sitä ei ole erotettu muista kampelalajeista. Yleisempi hietakampela on vasta eteläisellä Itämerellä Gotlannin eteläpuolella. Hietakampela elelee nimensä mukaisesti hikkapohjilla ja yleensä melko matalassa vedessä.

Hietakampela on erittäin maukas ja arvostettu ruokakala. Kannattaakin aina silmäillä kampelasaalistaan, jos vaikka harvinainen satunnaislaji olisi eksynyt joukkoon.

Hietakampela

Taksonomia

Lahko

Heimo

Alaheimo

Suku

Laji