Siipien kärkiväli
Keskikokoinen, 33–45 mm. Naaraat kookkaampia kuin koiraat.
Siipien yläpinta
Oranssi, jossa mustia täpliä.
Siipien alapinta
Etusiipi oranssi, jossa mustia täpliä. Takasiiven tyvipuoliskossa valkoisen, punaruskean ja beigen eri sävyjä. Sisemmän ja ulomman puoliskon välissä kulkee musta terävälinjainen mutkitteleva juova. Siiven ulompi puolikas ruskean violetti, ulkolaidassa rivi kolmiomaisia kaaria, joiden tyvipuolella rivi mustia pisteitä. Useimmissa pisteissä vaalea sisus.
Elinympäristö
Rehevät ja kosteat lehtomaiset ympäristöt.
Lentoaika
Kesäkuun loppupuolelta heinäkuun loppupuolelle.
Talvehtimismuoto
Toukka.
Toukan ravintokasvi
Orvokit (Viola).
Uhanalaisuus
Erittäin uhanalainen, rauhoitettu Suomessa.

Hopeatäplät jaetaan joskus kahteen ryhmään, isoihin ja pieniin hopeatäpliin. Kaikki Boloria -suvun hopeatäplät kuuluvat ‘pieniin hopeatäpliin’. Äärimmäisen harvinaisen, yleensä vain paikoin Kaakkois-Suomessa tavattavan lehtohopeatäplän tunnistaa ehkä parhaiten takasiiven alapinnan pääosin ruskeanvioletista ulko-osasta, jonka reunassa on rivi nuolimaisia (V:n muotoisia) kuvioita ja niiden sisäpuolella olevasta rivistä pisteitä, jotka ovat keskustasta osittain vaaleita.

Naaraat munivat munat yksitellen ravintokasville tai sen läheisyyteen. Lehtohopeatäplä talvehtii pienenä toukkana, joka aloittaa syömisen vasta talvehdittuaan.

Lehtohopeatäplä

Taksonomia

Heimo

Alaheimo

Tribus

Suku

Laji