Kasvumuoto

2-vuotinen ruoho. Ensimmäisenä vuonna kasvattaa talvehtivan lehtiruusukkeen.
Korkeus

0,5–1,5 m. Varsi haaraton.
Kukka

Teriö kellomainen tai suppilomainen, hieman vastakohtainen, sinipunainen tai punainen, joskus valkoinen tai vaaleankeltainen, yleensä sisältä täplikäs, 4–5 cm pitkä, yhdislehtinen, hyvin matalaan 4-liuskainen, nuokkuva. Verhiö 5-liuskainen. Heteitä 4, joista 2 pitkää ja 2 lyhyttä. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen. Kukinto runsaskukkainen, pitkä, toispuolinen latvaterttu.
Lehdet

Tyvellä ruusukkeena, pitkäruotisia, ylempänä kierteisesti, yhä lyhytruotisempia. Lapa soikea–suikea–puikea, nyhälaitainen, alta tiheään huopakarvainen.
Hedelmä

Puikea kota.
Kasvupaikka

Kiviset rinteet, metsänreunat, tienvarret, joutomaat ja puutarhat. Koristekasvi sekä viljelyjäänne ja -karkulainen.
Kukinta

Heinä–elokuu.

Rohtosormustinkukka on suosittu pihojen ja puutarhojen koristekasvi ja maamme eteläosissa sitä tavataan toisinaan luontoonkin villiytyneenä. Pääasiassa se on vanhojen kartanopuistojen ja maatalojen pihapiirien viljelyjäänne, joka kykenee vain harvoin leviämään alkuperäiseltä kylvöpaikalta kauemmaksi. Sormustinkukka suosii kosteaa meri-ilmastoa, eikä ole meillä oikein kyennyt saamaan pysyvää jalansijaa tyypillisillä kasvupaikoillaan. Luonnonvaraisena sitä kasvaa meitä lähinnä jo Ruotsissa.

Rohtosormustinkukan maanpäälliset osat ovat hyvin myrkyllisiä. Sen väitetään olevan sydämen toimintaan voimakkaimmin vaikuttava kasvi ja voi pieninäkin määrinä aiheuttaa pahan myrkytystilan, jopa kuolemaan johtavan kammiovärinän. Toisaalta kasvin sisältämillä digitalisglykosideilla on sijansa lääketieteessä: kukinta-aikaan kerättyjä lehtiä käytetään yhä sydämen vajaatoiminnan hoitoon määrättävien valmisteiden raaka-aineina.

Rohtosormustinkukan teriö on yleensä punainen tai sinipunainen, joskus valkoinenkin. Maamme lounaisimmassa kolkassa Ahvenanmaalla kasvaa jokseenkin vakiintuneena, joskin harvinaisena myös keltateriöinen laji, keltasormustinkukka (D. grandiflora). Se kasvaa luonnonvaraisena jo Baltian maissa, pohjoisimpana Riian tienoilla ja Saarenmaalla. Meillä sitä kasvatetaan koristekasvina ja kukkapenkistä se on sitten levinnyt aidan toisellekin puolelle.

Rohtosormustinkukka

Taksonomia

Lahko

Heimo

Tribus

Suku

Laji