Muunnokset / alalajit
Villapaju (lumivillapaju, var. lanata / ssp. lanata)
Nystyvillapaju (nystypaju, var. glandulosa / ssp. glandulifera)
Kasvumuoto ja korkeus
Kaksikotinen pensas. 0,8–1 m.
Kukka
Emi- ja hedekukat eri yksilöissä. Kukat norkkoina. Norkkokukinnot pystyjä, hohtavan valkovanukkaisia, nuorissa hedepensaissa kullankarvaisia, norkkoperä lyhyt. Yksittäinen kukka pieni, kehätön, norkkosuomun hangassa. Norkkosuomu teräväkärkinen, tummanruskea, pitkäkarvainen. Heteitä 2, palhot pitkiä, kaljuja, ponnet kullankeltaisia. Yhdislehtinen emiö 2-luottinen, sikiäin pitkä, suippo, kellanvihreä.
Lehdet
Kierteisesti. Ruodillisia, korvakkeellisia. Korvakkeet pieniä, puikeita, ehytlaitaisia, pitkään säilyviä. Lehtilapa 5–8 cm, pyöreän vastapuikea tai leveänsoikea, molemmin puolin valkovillainen, ehytlaitainen, alta korkosuoninen. Suonipareja 8–10.
Silmut
Vuorottain. Punaruskeita, harmaakarvaisia, munanmutoisia, noin 10 mm pitkiä.
Hedelmä
Kapeahko, kalju kota. Siemenet lenninhaivenisia.
Kasvupaikka
Tunturien lumimaat, kosteat rinteet ja painanteet, niityt, puronotkot, jokivarret, rannat. Myös koristepensas. Kalkinsuosija.
Kukinta
Touko–kesäkuu. Kukkii ennen lehtien puhkeamista.

Villapaju kuuluu tunturi- ja pohjanpajun (S. glauca ja S. lapponum) ohella tunturiseutujen ‘harmaapajuihin’. Mainituista pajuista villapaju on leveälehtisin ja matalin. Villapaju on vaatelias tundra- ja tunturikasvi, joka kukkii keväällä ennen lehtien puhkeamista. Hedekasvien kukkiminen on hyvin näyttävä. Villapajun tanakat, harittavat ja ruskeat oksat ovat varsinkin nuorina tiheään villakarvaisia. Villapajun alalajilla, harvinaisella nystypajulla (var. glandulosa), on nystyreunaiset, kapeammat lehdet ja suhteellisen isot, kauan säilyvät nystyreunaiset korvakkeet.

Pajut ovat kaksikotisia puita, pensaita tai varpuja. Suurin osa lajeista suosii hyönteispölytystä. Silmut ovat yksisuomuisia, lehdet ehyitä, yleensä korvakkeellisia ja kukinnot kokonaisena varisevia norkkoja. Monet pajulajit risteytyvät keskenään, villapaju yleisesti kalvaspajun (S. hastata) kanssa. Pajuja arvioidaan olevan maailmanlaajuisesti noin 400 lajia ja lisäksi vielä risteymät ja jalostetut puutarhalajikkeet. Myös villapajua on kaupan puutarhaliikkeissä. Pajuja on kaikissa maanosissa lukuun ottamatta Etelämannerta. Suomessa pajulajeja on liki 30, kun puutarhapajuja ei lasketa mukaan.

Villapaju

Taksonomia

Luokka

Lahko

Heimo

Suku

Laji