Kasvumuoto ja korkeus
Pystyhaarainen, piikikäs pensas. 1–3 m. Juurivesaton.
Kukka
Iso, noin 3–4 cm leveä, säteittäinen, 5-lukuinen. Terälehdet ruusunpunaisia, tyveltä vaaleita. Verholehdet pitkiä ja kapeita. Heteitä ja erillisiä emejä paljon. Kukat yksittäin tai 2–5 kukan ryhmissä.
Lehdet
Kierteisesti, korvakkeellisia, ruodillisia, päätöparisia. Lehdyköitä 5–9, soikeita–puikeita, 2–4,5 cm pitkiä, sahalaitaisia, punertavan sinivihreitä, kaljuja.
Silmut
Munanmuotoisia, punertavanruskeita, kaljuja.
Hedelmä
Melkein pallomainen–munanmuotoinen, noin 1,5 cm pitkä, punainen, kalju kiulukka, jonka sisällä useita pähkylöitä.
Kasvupaikka
Kuivahkot, harvapuustoiset metsät, pensaikot, vanhat puistot, tienvarret. Usein viljelyjäänne ja -karkulainen.
Kukinta
Heinä–elokuu.
Haitallisuusluokitus
Vieraslaji.

Ruusut ovat isokukkaisia, piikkisiä pensaita. Niiden lehdet ovat päätölehdykkäisiä. Varsinaiset hedelmät ovat pähkylöitä, jotka eivät kuitenkaan ole näkyvissä, vaan voimakkaasti laajentuneen kukkapohjuksen ympäröimiä. Muodostunutta kokonaisuutta nimitetään kiulukaksi, ja yleensä se ymmärretäänkin ruusun hedelmäksi.

Punalehtiruusu on kotoisin Keski-Euroopan vuoristoista. Sitä on viljelty Suomessa melko yleisesti koristepensaana jo viime vuosisadalta asti. Punalehtiruusu on juurivesaton, kasvutavaltaan pysty ja melko korkea. Hennot, siirottavat nuoret oksat ovat sinihärmäisiä. Piikkejä on melko vähän ja ne ovat hentoja, suoria tai hieman käyriä.

Ruusulajeja erotetaan 100–250, rajaamisperusteista riippuen. Ne ovat levinneisyydeltään pohjoisen pallonpuoliskon ja lauhkean ilmastovyöhykkeen kasveja. Ruusuja on viljelty hyvin pitkään, Kiinassa ja itäisen Välimeren alueella jo ainakin 4.000–5.000 vuotta.

Punalehtiruusu

Taksonomia

Luokka

Lahko

Heimo

Suku

Laji