Siipien kärkiväli
Keskikokoinen, 34–50 mm. Naaraat koiraita kookkaampia.
Siipien yläpinta
Oranssi, jossa mustia täpliä.
Siipien alapinta
Etusiipi oranssi, jossa mustia täpliä ja muutama valkoinen täplä siiven etukärjessä. Takasiivessä erittäin suuria hopeanhohtoisia täpliä. Uloimman helmitäplärivin sisäpuolella rivi punaruskeita täpliä, joissa vaalea ydin.
Elinympäristö
Runsaskukkaiset kedot ja kalliomaat.
Lentoaika
Toukokuun puolivälistä kesäkuun puoliväliin ja toinen sukupolvi heinäkuun puolivälistä syyskuun alkuun. Lämpiminä kesinä kolmaskin sukupolvi on mahdollinen. (Tapahtuu hyvin harvoin.)
Talvehtimismuoto
Toukka.
Toukan ravintokasvi
Orvokit (Viola) erityisesti keto-orvokki (V. tricolor) ja pelto-orvokki (V. arvensis).
Uhanalaisuus
Silmälläpidettävä.

Etelä- ja Kaakkois-Suomessa harvinaisena tavattavan helmihopeatäplän voi erottaa muista hopeatäplistämme melko kulmikkaista siivistä, siipien yläpinnan harvoista ja melko pyöreistä mustista täplistä sekä takasiipien alapinnan lukuisista suurista hopeanhohtoisista täplistä, joista koko lajiryhmäkin on saanut nimensä (ja erityisesti tämä laji ruotsin kielellä ‘storfläckig pärlemorfjäril’ eli suomennettuna isotäpläinen helmiäisperhonen).

Koiraat odottavat naaraita reviireillään, joita ne puolustavat kallioilla, mäillä sekä avoimilla maa-alueilla esimerkiksi teiden ja polkujen varsilla. Naaraat munivat munat yksi kerrallaan orvokeille. Suomessa Helmihopeatäplä talvehtii keskenkasvuisena toukkana ja toukat jatkavat keväällä orvokkien lehtien syömistä ja kasvuaan.

Helmihopeatäplä

Taksonomia

Heimo

Alaheimo

Tribus

Suku

Laji