Kasvumuoto ja korkeus
Pensas. Maanpäälinen kasvusto kaksivuotinen. 0,5–2 m.
Kukka
Kehä melko iso, tavallisesti 5-lukuinen, säteittäinen. Erilliset terälehdet siirottavia, noin 10 mm pitkiä, valkoisia, pyöreälaitaisia, joskus otakärkisiä. Verhiönliuskat pitkä- ja teräväkärkisiä, karvaisia. Heteitä ja erillisiä emejä paljon. Kukat terttumaisina ryhminä.
Lehdet
Kierteisesti. Ruodillisia, tavallisesti 3-lehdykkäisiä. Päätölehdykkä ruodillinen, sivulehdykät epämuotoisia. Kaikki lehdykät teräväkärkisiä, otahampaisia, molemmin puolin hieman karvaisia.
Hedelmä
Mustansininen, härmäinen, kerrottu luumarja.
Kasvupaikka
Metsänreunat, kivikkoiset lehdot, rantalehdot ja -pensaikot, lehtoniityt.
Kukinta
Kesä–syyskuu.

Sinivatukka kuuluu vatukoiden (Rubus) sukuun, joka on yli maapallon levinnyt, laaja ja monimuotoinen suku. Se on taksonomisesti hankala, sillä monet lajit risteytyvät keskenään. Vatukat ovat ruohoja tai juurivesallisia pensaita. Ilmaversot voivat olla myös rentoja tai köynnöstäviä sekä usein piikkisiä. Lehdet ovat tavallisesti kerrannaisia tai liuskaisia. Hedelmä on kerrannaisluumarja. Suvussa on taloudellisesti tärkeitä marjakasveja ja monia niistä viljellään.

Sinivatukalla on vadelman tapaan 2-vuotiset versot. Ne ovat kaarevia ja haaraisia, vahapeitteisiä ja siniharmaita. Karvaisuus vaihtelee kaljusta harvakarvaiseen. Laji lisääntyy tehokkaasti rönsymäisistä versoista. Sinivatukan marjat ovat syötäviä, mutta eivät vadelman veroisia.

Sinivatukka risteytyy vadelman (R. idaeus) kanssa. Risteymät (R. caesius x idaeus) ovat sinivatukkaa pystympiä ja piikkisempiä. Tämän lisäksi sinivatukka risteytyy lillukan (R. saxatilis) kanssa. Tuloksena on ruohomainen, leveälehdykkäinen ja harvakseltaan piikkinen risteymä. Ahvenanmaalla, sinivatukan esiintymisalueella tavataan myös mustamarjaista, harvinaista ja rauhoitettua lehtovatukkaa (R. pruinosus).

Sinivatukka

Taksonomia

Heimo

Alaheimo

Tribus

Suku

Laji