Kasvumuoto ja korkeus
Oraoksainen pensas tai pieni puu. 2–4 m.
Kukka
Kehä pieni, 4-lukuinen, säteittäinen, noin 4 mm leveä. Hede- ja emikukat eri kukinnoissa. Punaruskeat, usein kalvomaiset terälehdet kellanvihreitä verholehtiä lyhyempiä. Heteitä 4, yhdislehtinen emiö 4-lukuinen. Kukinto harva viuhko lyhytverson lehtihangassa.
Lehdet
Ruodillisia, melko pieniä, kaljuja. Lapa soikea–puikea, vinokärkinen, hammaslaitainen. Hampaat nystykärkisiä. Oksat ja lehdet ovat vastakkain.
Silmut
Suomullisia, munanmuotoisia–kapean sylinterimäisiä, tummanruskeita.
Hedelmä
Musta, kiiltävä luumarja.
Kasvupaikka
Lehtoniityt, lehtoiset kivikkorinteet ja kalliot. Myös koristepensas. Kalkinsuosija.
Kukinta
Kesä–heinäkuu.

Paatsamat (Rhamnus spp.) ovat pensaita tai pienehköjä puita. Suvussa on runsaat sata lajia. Lajeja on runsaimmin Itä-Aasiassa. Euroopasta tunnetuista yli 10 lajista valtaosa on Välimeren alueen kasveja.

Orapaatsama kasvaa tavallisesti runsaskalkkisilla ja kuivilla kasvupaikoilla. Sillä on sekä lyhyt- että pitkäversoja, ja kasvunsa lopettaneiden haarojen kärjissä on teräviä oraoksia. Vanhemmiten orapaatsamasta tulee puumainen, tiheä ja piikkinen sekä rungoltaan mutkainen ja muhkurainen pensas.

Orapaatsaman mustat marjat ovat myrkyllisiä, toisaalta niitä on ainakin Keski-Euroopassa käytetty mm. ulostuslääkkeenä. Orapaatsama on myös värikasvi; kuoresta saadaan keltaista ja marjoista kypsyysasteesta riippuen vihreää, keltaista tai punaista väriä. Puuaines on kovaa ja parkkihappoista ja sitä on käytetty hienoissa sorvaus- ja puusepäntöissä.

Joillekin päiväperhostoukille paatsamalajimme maistuvat aivan erityisesti. Sekä ora- että korpipaatsama ovat sitruunaperhosen (Gonepteryx rhamni) ja paatsamasinisiiven (Celastrina argiolus) toukkien ravintokasveja.

Orapaatsama

Taksonomia

Luokka

Lahko

Heimo

Suku

Laji