Siipien kärkiväli
Pieni, 29–37 mm. Naaraat koiraita kookkaampia.
Siipien yläpinta
Oranssi, jossa mustia täpliä.
Siipien alapinta
Etusiipi oranssi, jossa mustia täpliä ja pisteitä, kärjessä vaaleankeltaista ja ruosteenpunaista. Takasiiven tyvipuoliskossa on ensin ruosteenpunainen alue (toisinaan sen sisäpuolella on vielä valkoinen täplä tai alue), sitten rivi mustareunaisia valkoisia täpliä ja lopuksi oranssi tai vaaleankeltainen vyö, jolla tumma ulkoreuna. Siiven ulko-osa pääosin ruosteenpunainen ja siinä vaaleankeltaisia tai oransseja alueita. Uloimpana rivi valkoisia reunatäpliä, joiden tyvipuolella rivi ruosteenpunaisia renkaita ja pisteitä.
Elinympäristö
Suot.
Lentoaika
Kesäkuun puolivälistä heinäkuun puoliväliin.
Talvehtimismuoto
Toukka.
Toukan ravintokasvi
Karpalo (Vaccinium oxycoccos) ja suokukka (Andromeda polifolia). Myös orvokit mahdollisia.

Koko Suomen alueella melko harvinaisena tavattavan suohopeatäplän ja harvoilla paikoilla Pohjois-Lapissa tavattavan tunturihopeatäplän erottaa muista hopeatäplistä niiden takasiiven ulkolaidassa olevan terävän kulman avulla. Se näkyy erityisen hyvin silloin kun perhonen lepää siivet yhteen painettuina niin, että takasiivet jäävät etusiipien päälle. Suohopeatäplän tunnuspiirteitä ovat lisäksi (1) takasiiven yläpinnan ulkoreunassa oleva epäyhtenäinen rivi mustia kolmioita tai pisteitä, (2) takasiipien alapinnan kuviointi, joka on kirjava sekoitus ruosteenpunaista, vaaleankeltaista ja valkoista sekä (3) etusiiven alapinnan vaaleankeltainen kärki ja ruskea juova. Varmin tuntomerkki verrattaessa tunturihopeatäplään on etusiiven alapinnan tumma kuviointi, joka suohopeatäplällä on selväpiirteistä ja voimakkaan mustaa.

Naaraat munivat munat yksitellen isäntäkasville. Suohopeatäplä talvehtii pienenä toukkana isäntäkasvin varressa verkkoon sidottuna.

Suohopeatäplä

Taksonomia

Heimo

Alaheimo

Tribus

Suku

Laji