Siipien kärkiväli
Keskikokoinen, 35–50 mm. Naaraat koiraita kookkaampia.
Siipien yläpinta
Tyveä kohti tummeneva oranssi, jossa mustia täpliä. Etusiiven musta ulkoreunan juova lähes yhtenäinen.
Siipien alapinta
Etusiipi oranssi, jossa mustia täpliä ja pisteitä. Takasiiven jakaa kahteen osaan valkoinen tai vaaleankeltainen vyö, jossa on tummareunaisia ruutuja. Vyön sisäpuoli on ruosteenpunainen, jossa lisäksi muutamia vaaleita ruutuja. Vaalean keskivyön ulkopuolella on ruosteenpunainen vyö. Sen ulkopuolinen siiven osa on oranssi, jossa violetteja sävyjä. Uloimpana epäselvä tumma reunajuova, jonka sisäpuolella rivi tummempia pisteitä.
Elinympäristö
Suot. (Häviää ojitetuilta soilta.)
Lentoaika
Etelä-Suomessa toukokuun lopusta heinäkuun alkuun. Pohjois-Suomessa kesäkuun loppupuolelta heinäkuun puoliväliin.
Talvehtimismuoto
Toukka.
Toukan ravintokasvi
Lakka (Rubus chamaemorus). Toukka on monofagi (käyttää ravinnokseen vain yhtä lajia).
Uhanalaisuus
Silmälläpidettävä.

Lähes koko maassa (puuttuu Ahvenanmaalta ja länsirannikolta) esiintyvän mutta etenkin etelässä harvinaisen rahkahopeatäplän tuntomerkkejä ovat (1) rivi mustia täpliä, jotka muodostavat yhtenäisen juovan takasiiven reunaan, (2) takasiiven alapinnan vaalea keskivyö, jota ympäröi ruosteenpunainen alue sekä (3) uloimpana takasiivessä oleva oranssi ja violetinsävyinen alue, jossa on epäselviä tummia pisteitä ja tumma reunavyö.

Koiraat lentävät ympäriinsä etsiessään naaraita. Naaraat munivat munat yksitellen sammaleelle ja muille kasveille isäntäkasvin läheisyyteen.

Rahkahopeatäplä

Taksonomia

Heimo

Alaheimo

Tribus

Suku

Laji