Siipien kärkiväli
Pieni(–keskikokoinen), 30–40 mm. Naaraat koiraita kookkaampia (ja yleensä hiukan tummempia).
Siipien yläpinta
Oranssi, jossa mustia täpliä.
Siipien alapinta
Etusiipi oranssi, jossa mustia täpliä ja pisteitä. Takasiiven tyvipuoliskossa mustareunaisista ruuduista koostuvia punaisenoransseja ja valkoisia vöitä. Ulommassa puoliskossa valkoisia reunatäpliä ja valkoisia mustareunaisia pisteitä. Reunatäplien tyvipuolen musta reunus on terävän nuolimainen. Lähellä siiven tyveä voi olla musta piste, mutta se voi myös puuttua.
Elinympäristö
Suot.
Lentoaika
Etelä-Suomessa kesäkuun alkupuolelta heinäkuun alkuun, Pohjois-Suomessa heinäkuun alkupuoli.
Talvehtimismuoto
Toukka (saattaa talvehtia pohjoisessa kaksi kautta).
Toukan ravintokasvi
Ainakin juolukka (Vaccinium uliginosum) ja suokukka (Andromeda polifolia), luultavasti myös isokarpalo (Vaccinium oxycoccus) sekä mahdollisesti jopa nurmitatar (Polygonum viviparum).

Rämehopeatäplää tavataan melko harvinaisena Ahvenanmaata lukuun ottamatta koko Suomessa nimensä mukaisesti rämeillä ja toki muillakin suomailla. Mustareunaiset valkoiset pisteet takasiiven alapinnan reunaosassa ovat lajille hyvä tuntomerkki. Takasiiven yläpinnan reunassa olevat yhtenäiset teräväkärkiset kaaret yhdistyvät toisinaan lähellä olevien mustien täplien kanssa, niin että muodostuu avaimenreikää muistuttava kuvio.

Koiraat lentävät levottomasti ympäriinsä etsiessään naaraita. Naaraat munivat munat isäntäkasville luultavasti pienissä ryppäissä.

Rämehopeatäplä

Taksonomia

Heimo

Alaheimo

Tribus

Suku

Laji