Alalajit
Metsäraita (ssp. caprea)
Vuonoraita (ssp. sphacelata)
Kasvumuoto ja korkeus
Kaksikotinen iso pensas tai puu. 3–10(–15) m (Suomen korkein 26 m).
Kukka
Emi- ja hedekukat eri yksilöissä. Kukat norkkoina. Norkkokukinnot lyhyt- ja lehdekäsperäisiä. Yksittäinen kukka pieni, kehätön, norkkosuomun hangassa. Norkkosuomu soikea, tumma, karvainen. Heteitä 2, palhot pitkiä, tyvet karvaisia, ponnet kaljuja. Yhdislehtinen emiö 2-luottinen, sikiäin pitkäperäinen, karvainen. Pölyttäjiä mm. kimalaiset, mehiläiset ja yöperhoset.
Lehdet
Kierteisesti. Lapa 6–10 cm pitkä, soikea–puikea–vastapuikea, usein vinokärkinen, paksu, ehyt–mutka–harvaan hammaslaitainen, päältä tummanvihreä, harvakarvainen–kalju, alta harmaa, tiheään lyhytkarvainen, korkosuoninen. Suonipareja 6–10. Korvakkeet isoja, munuaismaisia, hammaslaitaisia, harvakarvaisia, varhain varisevia. Vuononraidan korvakkeet pieniä.
Silmut
Kierteisesti. Kellan–punaruskeita, munanmuotoisia, hedenorkkosilmut n. 10 mm, eminorkkosilmut 5 mm. Silmut kaljuja (ssp. caprea) tai karvaisia (ssp. sphacelata).
Hedelmä
Kapeahko karvainen kota (4–10 mm), siemenet lenninhaivenisia.
Kasvupaikka
Tuoreet ja lehtomaiset kangasmetsät, lehdot, rannat, ohutturpeiset korvet, teiden varret, peltojen pientareet, ojat.
Kukinta
Huhti–toukokuu. Metsäraita kukkii ennen lehtien puhkeamista, vuononraita lehtien jo puhjettua.

Raita on runsas- ja tiheäoksainen puu tai iso pensas, joka saattaa saavuttaa lähes 50 vuoden iän. Raita kasvaa usein harvakseltaan ja yksittäin, mutta saattaa muodostaa myös pieniä metsiä. Raidan oksat ovat paksuja, melko hauraita ja kaljuja, väriltään kellanruskeita tai harmaita. Puuksi kasvaneen raidan punaruskea–harmaa kuori on halkeileva ja kaarnainen, mikä tekee lajin tunnistamisen helpoksi talvellakin. Nuoren raidan runko on sileä ja vihreä. Puumaisista pajuistamme raita on yleisin. Muut puuksi mahdollisesti kasvavat luonnonvaraiset pajulajimme ovat halava (S. pentandra), joskus mustuvapaju (S. myrsinifolia) ja myös harvinainen jokipaju (S. triandra), ja vielä pitää mainta äärimmäisen harvinainen talvikkipaju (S. pyrolifolia). Puutarhapajupuita (salavia) on useampiakin lajeja.

Raidasta meillä tavataan kahta alalajia. Nimilaji raita (metsäraita, ssp. caprea) on yleinen koko maassa, vuonoraita (ssp. sphacelata) on harvinainen pohjoinen alalaji. Sen ruotsinkielinen nimi, gråsälg (suomennettuna harmaaraita) kuvaa lajin ominaispiirteitä; haarat ovat harmaita ja karvaisia. Raita risteytyy useiden muiden pajulajien kanssa, mainittakoon kiiltopaju (S. phylicifolia), tuhkapaju (S. cinerea), pohjanpaju (S. lapponum) ja ahopaju (S. starkeana).

Sälg

Taxonomi

Klass

Ordning

Familj

Släkte

Art