Kasvumuoto
Yksivuotinen ruoho.
Korkeus
30–90 cm. Varsi pysty–koheneva, runsashaarainen, haarat vastakkaisia.
Kukka
Kukat huomaamattomia, yksineuvoisia. Hedekukissa säteittäinen, 5-lehtinen, 1 mm leveä kehä. Heteitä 5. Emikukat kehättömiä, kahden tyvestä yhteenkasvaneen jauhoisen esilehden suojaamia. Suojaverhiö tavallisesti perätön, 2–5 mm pitkä, laita yleensä 1- ja selkä 0–2-hampainen. Emiö 2-vartaloinen ja 2-luottinen. Kukinto sykeröiden muodostama tähkä.
Lehdet
Lehdet vastakkain. Lehtilapa suikea–puikea, 4–7 cm. Tyvellä usein liuskamainen hammaspari, muutoin ehytlaitainen tai matalahampainen. Saattaa olla jauheinen.
Hedelmä
Hedelmäverhiöön (kaksi tyveltä yhteenkasvanutta esilehteä) kiinnikasvanut ja sen suojaama pähkylä. Verhiö reunoilta usein 1-hampainen ja joskus myös selkä 1–2-hampainen.
Kasvupaikka
Pihat, puutarhat, pellot, kaatopaikat ja harvoin rannat. Typensuosija.
Kukinta
Heinä–elokuu.

Maltsojen suku on lajintunnistuksen kannalta hankala ryhmä. Maltsat muistuttavat kovasti savikoita, joista ne eroavat mm. lehtiasentonsa (maltsoilla yleisesti vastakkainen, savikoilla vuorottainen), yksineuvoisuutensa ja tyypillisten hedelmän suojuslehtien perusteella. Näiden ns. hedelmäverhiöiden ominaisuudet ovat myös tärkeimpiä erottavia tuntomerkkejä suvun sisällä. Kylämaltsa luokitellaan muinaistulokkaaksi, ja muista maltsalajeistamme poiketen se onkin aito ‘kyläkasvi’, niin kuin nimikin kertoo. Tieteellinen lajinimi patula tulee latinan patulus sanasta, joka tarkoittaa yleistä. Muut maltsamme ovat lähinnä merenrantakasveja. Kylämaltsa vaatii happamuudeltaan lähes neutraalin typpirikkaan kasvualustan. Kylämaltsaa on ennen käytetty ravintokasvina.

Kylämaltsan voi yhteisillä kasvupaikoilla ulkonäön puolesta sekoittaa lähimpään sukulaiseensa merimaltsaan (A. littoralis), mutta on erotettavissa leveämpien ja hammaslaitaisten lehtien lisäksi hedelmän esilehtien reunan yksihampaisuuden (reunahammaspari) perusteella. Merimaltsalla hedelmäverhiön lehtien reunat ovat epätasaisesti hammaslaitaisia. Enemmän kylämaltsa muistuttaa suolamaltsaa (laukkamaltsa, A. longipes), joka on huomattavasti varhaisempi kukkija.

Vägmålla

Taxonomi

Familj

Tribus

Släkte

Art