Siipien kärkiväli
(Pieni–)Keskikokoinen, 31–50 mm.
Siipien yläpinta
Valkoinen, etusiivessä musta kärki ja musta keskitäplä. Koiraiden etusiiven kärki puoliväliin asti oranssi. Takasiivessä heikkoa harmaata kirjailua.
Siipien alapinta
Etusiiven alapinta kuten yläpinta, mutta siiven kärki pikemminkin vihreä kuin musta. Takasiivessä epäsäännöllistä vihreänkeltaista ja harmaata kirjailua.
Elinympäristö
Metsänreunat, kosteat ja kuivat pellot sekä niityt.
Lentoaika
Toukokuun alusta kesäkuun loppuun, Lapissa vielä heinäkuun puolella.
Talvehtimismuoto
Kotelo.
Toukan ravintokasvi
Luhtalitukka (Cardamine pratensis), pölkkyruoho (Arabis glabra), lutukka (Capsella bursa-pastoris), peltotaskuruoho (Thlaspi arvense) ja muita ristikukkaiskasveja (Brassicaceae).

Kaaliperhosten heimossa (Pieridae) on Suomessa lajeja kolmesta eri alaheimosta, joista lajirikkain on nimialaheimo (Pierinae), johon auroraperhonenkin kuuluu. Kaksi muuta alaheimoa ovat keltaperhoset (Coliadinae) ja viiriperhoset (myös virnaperhosiksi kutsuttu, Dimorphiinae).

Auroraperhoskoiraat on helppo tunnistaa etusiiven oranssista kärkipuoliskosta. Naaraat puolestaan voi tunnistaa etusiipien mustasta keskitäplästä ja takasiipien vihreänvalkoisesta kirjailusta. Eniten ne muistuttavat sinappiperhosta, mutta auroraperhosen keskitäplä on pienempi, eivätkä niiden etusiipien mustat kärjet ole ruudulliset.

Auroraperhosta voi tavata koko maassa, Pohjois-Suomessa kuitenkin harvemmin. Koiraat aloittavat lentonsa hiukan naaraita aikaisemmin ja lentelevät ympäriinsä naaraita etsiessään. Naaraat munivat munat yksitellen tulevan toukan ravintokasville.

Aurorafjäril

Taxonomi

Familj

Tribus

Släkte

Art