Siipien kärkiväli
Keskikokoinen, 40–50 mm.
Siipien yläpinta
Oranssi, jossa mustia täpliä ja mustat reunat. Takasiiven mustassa reunuksessa oransseja täpliä, jotka voivat jatkua myös etusiiven puolelle. Aivan etusiiven kärjen etulaidassa valkoinen tai kellanvalkoinen täplä.
Siipien alapinta
Ruskean ja mustan väristä marmorimaista kuviointia. Keskellä takasiipeä valkoinen kaari. Aivan molempien siipien reunan läheisyydessä rivi sinivihreitä täpliä.
Elinympäristö
Puoliavoimet metsät, hakkuualueiden reunat. Myös kulttuurialueet.
Lentoaika
Huhtikuun puolivälistä kesäkuun puoliväliin ja uudelleen heinäkuun loppupuolelta syyskuun loppupuolelle (huomattavasti yleisempi).
Talvehtimismuoto
Aikuinen perhonen.
Toukan ravintokasvi
Toukka on polyfagi eli toukalle käy ravinnoksi useat eri lajit kuten nokkonen (Urtica dioica), koivut (Betula), herukat (Ribes) ja humala (Humulus lupulus).

Jonkin verran nokkosperhosta muistuttavan, maassamme Oulun korkeudelle melko yleisen herukkaperhosen erottaa helposti nokkosperhosesta siipien yläpinnan valkoisten täplien puuttumisella ja siitä – kuten muistakin täpläperhosista – erittäin liuskareunaisten siipien perusteella. Aivan erinomainen tuntomerkki on takasiiven alapinnalla oleva c-kirjaimen muotoinen vaalea kaari, josta johtuu lajin latinankielinen lajinimikin, c-album (valkoinen c). Keväällä tavattavat herukkaperhoset ovat aikuisina talvehtineita yksilöitä, ja niiden väritys on selkeästi valjumpi kuin toisen polven yksilöillä.

Koiraat odottavat naaraita metsien aukioilla ja laidoilla, missä ne puolustavat reviirejään. Naaraat munivat munat yksitellen isäntäkasvien lehdille. Toukka elää seitin suojaamana lehden alapinnalla ja koteloituu isäntäkasvin varsille.

Vinbärsfuks

Taxonomi

Familj

Tribus

Släkte

Art