Siipien kärkiväli
Pieni, 23–30 mm.
Siipien yläpinta
Tummanruskea, jossa keltaisia täpliä.
Siipien alapinta
Takasiipi ruskeanmusta, jossa keltaisia–valkoisia täpliä. Etusiipi kelta- ja ruskeatäpläinen.
Elinympäristö
Runsaskukkaiset kosteapohjaiset heinää kasvavat maastot. Erityisesti jokien ja purojen rantaniityt.
Lentoaika
Kesäkuun puolivälistä ja heinäkuun puoliväliin.
Talvehtimismuoto
Toukka.
Toukan ravintokasvi
Erilaiset heinäkasvit (Poaceae).
Uhanalaisuus
Silmälläpidettävä.

Paksupäät (paksupäämäiset, Hesperioidea) on perhosten yläheimo aivan niin kuin päiväperhosetkin (päiväperhomaiset, Papilionoidea), joihin ne tässä sivustossa – niin kuin perhosteoksissa yleensäkin – kuitenkin sisällytetään omana Hesperiidae-heimonaan (perhostieteellisesti ehkä väärin perustein). Paksupäiden (ylä)heimoon kuuluu maailmanlaajuisesti noin 4000 lajia, joista Suomessa voi tavata 9. Paksupäät jaetaan kolmeen alaheimoon; kirjosiipiin, hiipijöihin ja Hesperiinae -alaheimoon (paksupäihin – eli paksupäät suomen kielellä voi tarkoittaa sekä yläheimoa, heimoa että alaheimoa). Hiipijöitä (Heteropterinae) Suomessa on tavattu 3 lajia, joista heinähiipijä varmistettuna vain kerran, vuonna 1937.

Harvinaisena Keski- ja Itä-Suomessa sekä Etelä-Lapissa tavattava keltatäplähiipijä muistuttaa paljon mustatäplähiipijänaarasta. Lajit voi erottaa toisistaan mustatäplähiipijän takasiiven yläpuolen etureunan keltaisista täplistä, jotka puuttuvat keltatäplähiipijältä (eli keltatäplähiipijällä on takasiipien yläpuolella useampia keltaisia täpliä). Lisäksi mustatäplähiipijäkoiraan etusiipien yläpuoli on laajemmalti (yhtenäisesti) keltainen.

Gulfläckig glanssmygare

Taxonomi

Ordning

Familj

Släkte

Art