Siipien kärkiväli
Pieni, 24–34 mm. Naaraat yleensä hiukan koiraita kookkaampia.
Siipien yläpinta
Naarailla hohtavan ruskea. Koirailla hohtavan sininen ja siivissä ohut musta reuna ja tummat siipisuonet.
Siipien alapinta
Vaaleanharmaa tai vaaleanruskea, jossa valkoreunaisia mustia täpliä. Tyvialueen suomut turkoosit.
Elinympäristö
Runsaskukkaiset niityt, hakamaat ja tienlaidat.
Lentoaika
Kesäkuun puolivälistä heinäkuun puoliväliin. Toinen sukupolvi (elokuun puolivälistä syyskuun lopulle) mahdollinen.
Talvehtimismuoto
Toukka.
Toukan ravintokasvi
Eri hernekasvit (Fabaceae) kuten apilat (Trifolium).

Keski- ja Etelä-Suomessa yleisen niittysinisiipikoiraan voi sekoittaa paatsamasinisiipeen. Molemmilla siipien yläpinta on sininen ja alapinta mustatäpläinen ilman punaisia kuvioita. Niittysinisiivellä siipien ylä- ja alapinta on kuitenkin tummempi. Niittysinisiipinaaraat muistuttavat pikkusinisiipiä, mutta ovat suurempia. Lisäksi etusiiven alapinnan mustien pisteiden muodostama linja on niittysinisiivillä kaarevampi kuin pikkusinisiivillä.

Koiraat voivat odottaa naaraita rinteillä sijaitsevilla reviireillään, mutta ne lentelevät myös ympäriinsä. Naaraat munivat munat yksitellen isäntäkasvien kukintohaaroihin. Toukilla on rauhanen, josta ne erittävät sokeripitoista ja ravitsevaa eritettä, jota muurahaiset mielellään nuolevat. Tästä syystä muurahaiset vierailevat usein toukkien luona.

Ängsblåvinge

Taxonomi

Familj

Tribus

Släkte

Art