Yleiskuvaus

Hyvin samanlainen ulkonäöltään kuin pajulintu, mutta kokenut harrastaja erottaa lajit epäselvemmän pään kuvioinnin, tummempien jalkojen ja pyöreämmän siivenkärjen perusteella.
Koko

Pituus 10–12 cm, paino 6–9 g.
Pesä

Yleensä maassa, joskus matalalla kuusennäreessä. Pallomainen, rakennettu kuivista heinistä ja sammalista. Vuorattu ohuilla korsilla ja tummilla höyhenillä.
Pesiminen

Munii touko–kesäkuussa 4–8 munaa. Naaras hautoo, haudonta-aika 13–16 vrk. Pesäpoikasaika 13–15 vrk.
Esiintyminen

Pesimälintuna havu- ja sekametsissä Etelä-Suomesta Peräpohjolaan asti. Suomen pesimäkannaksi arvioitu 250.000–300.000 paria. Siperialaisen rodun (P. c. tristis) yksilöitä on tavattu Suomessa syksyisin harvinaisina vierailijoina.
Muutto

Yömuuttaja. Syysmuutto syys–lokakuussa, kevätmuutto huhti–toukokuussa. Talvehtii trooppisessa Afrikassa ja Välimeren maissa.
Ravinto

Selkärangattomat eläimet.
Ääni

Hento ”hyit”. Laulu yleisesti tunnettu ”til-talt” -tiputtelu.
Uhanalaisuus

Elinvoimainen, rauhoitettu.

Uunilintujen sukuun kuuluva tiltaltti on pajulintua hieman pienempi ja väritykseltään himmeämpi. Kesäpuvussa tiltaltilla on harmaanruskealla selkäpuolella vain hieman vihertävää sävyä ja valkeahkolla vatsapuolella on kellertävää vain rinnan sivuilla. Syksyinen tiltaltti on selkäpuolelta vihertävämpi ja vatsapuolelta keltaisempi, mutta se on edelleen väreiltään himmeämpi kuin pajulintu ja kupeilla on usein beigeä sävyä. Tiltaltti on varmimmin erotettavissa pajulinnusta erilaisen äänen, tummien koipien, hieman ohuemman ja tummemman nokan sekä pyöreämmän siiven perusteella. Tiltaltin koivet ovat kiiltävän mustanruskeat. Nokka on mustanruskea, alanokan tyvi kellanruskea ja silmän värikalvo tummanruskea.

Gransångare

Taxonomi

Klass

Ordning

Familj

Släkte

Art