Yleiskuvaus

Tumman siniharmaa pienehkö kyyhky, jolta puuttuu kaulalta ja siiviltä valkoinen väri.
Koko

Pituus 28–32 cm, siipien kärkiväli 60–66 cm, paino 250–300 g.
Pesä

Puunkolossa tai pöntössä, materiaalina korret, risut ja sammalet. Kyyhkyistämme ainoa 'oikea' kolopesijä.
Pesiminen

Munii 2 munaa huhtikuun alkupuolelta alkaen. Molemmat emot hautovat, haudonta-aika 16–18 vrk. Poikaset lentokykyisiä 28 vrk:ssa. Munii usein uudelleen samaan pesään edellisen pesyeen poikasten ollessa vielä pesässä.
Esiintyminen

Harvalukuinen pesimälintu Etelä- ja Keski-Suomessa. Ruokailumaina pellot ja niityt, mutta pesä voi sijaita metsässä kaukanakin ruokailumaista (syynä pula sopivista pesäkoloista). Suomen kannaksi arvioitu noin 5.000–10.000 paria.
Muutto

Päivämuuttaja. Muuttaa Länsi-Eurooppaan elo–marraskuussa, palaa varhaisimpien muuttolintujen joukossa maalis–huhtikuussa. Voi satunnaisesti talvehtia Suomessakin.
Ravinto

Rikka- ja heinäkasvien siemenet, jyvät, marjat, herneet.
Ääni

Tahdikas kaksitavuinen ”huu-u huu-u…”-kujerrus.
Uhanalaisuus

Elinvoimainen, rauhoitettu.

Uuttukyyhky on sepelkyyhkyä pienempi ja lyhytpyrstöisempi. Sen siiviltä puuttuu valkoinen pitkittäisjuova eikä kaulalla ole valkoista laikkua. Uuttukyyhky on yleisväriltään tumman siniharmaa. Kaulan sivulla on vihreää metallinkiiltoa, ja kurkussa ja rinnassa viininpunaista hohdetta. Uuttukyyhky muistuttaa kalliokyyhkymäistä pulua, mutta siipien alapinta on aina harmaa, yläperä ei ole valkoinen eikä siiven yläpinnalla ole kahta yhtenäistä juovaa.

Uuttukyyhkyn koivet ovat punaiset (vanha lintu) tai ruskehtavat (nuori lintu). Nokka on punatyvisesti keltainen ja silmän värikalvo ruskea.

Skogsduva

Taxonomi

Klass

Ordning

Familj

Släkte

Art