Yleiskuvaus
Pieni keltaisen-, vihreän- ja mustankirjava peippolintu. Keltaista päässä, rinnassa, siipijuovassa, yläperässä sekä pyrstön reunassa lähes viherpeippomaisesti. Kupeet voimakkaasti tummaviiruiset.
Koko
Pituus 11–12,5 cm, paino 10–15 g.
Pesä
Pesä yleensä kuusessa, oksalla kaukana rungosta 1,5–20 metrin korkeudella. Rakennettu ohuista, kuivista kuusenoksista, jäkälästä, kuorenliuskoista, heinästä ja seitistä. Vuorattu jouhilla ja juurikuiduilla.
Pesiminen
Munii huhtikuussa 4–6 munaa. Vain naaras hautoo, haudonta-aika 11–14 vrk. Pesäpoikasaika 15 vrk. Toinen pesye kesä–heinäkuussa melko yleinen.
Esiintyminen
Pesii havu- ja sekametsissä. Puuttuu Tunturi-Lapista. Suomen pesimäkannaksi arvioitu 700.000–2.000.000 paria. Kannanvaihteluun vaikuttaa erityisesti kuusen siemensato.
Muutto
Päivämuuttaja. Syysmuutto syys–lokakuussa, paluu maalis–toukokuussa. Talvehtii Länsi- ja Keski-Euroopassa sekä Välimeren maissa. Vuosittain vaihtelevan suuruinen osa kannasta talvehtii Suomessa.
Ravinto
Pääravintoa keväällä kuusen ja männyn, syksyllä ja talvella koivun ja lepän siemenet. Pesimisaikaan siementen lisäksi myös hyönteiset (toukat, kirvat), joilla ruokkii pieniä poikasiaan. Ruokailee kesällä mielellään voikukissa ja ohdakkeissa. Vierailee myös lintulaudoilla.
Ääni
Venähtänyt ”tsvii” muistuttaa keinun kitinää. Laulu nopeaa, pingottunutta viserrystä.
Uhanalaisuus
Elinvoimainen, rauhoitettu.

Vihervarpunen on pieni keltaisen-, vihreän- ja mustankirjava peippolintu. Sen päässä, rinnassa, siipijuovassa, yläperässä sekä pyrstön reunassa on keltaista lähes viherpeippomaisesti. Kupeet ovat voimakkaasti tummaviiruiset. Koirasvihervarpusen päälaki ja pieni kurkkulappu ovat mustat. Naaraan päälaki on vihertävä ja viiruinen ja siltä puuttuu musta leukalappu. Nuori vihervarpunen muistuttaa naarasta, mutta on viiruisempi ja vähemmän keltainen. Vihervarpusen pyrstö on lyhyt ja syvään halkoinen. Koivet ovat ruskeat, nokka punertavanharmaa ja silmän värikalvo tummanruskea.

Grönsiska

Taxonomi

Klass

Ordning

Familj

Släkte

Art