Yleiskuvaus

Keskikokoinen, pitkäsiipinen, vaalea petolintu. Käsisiipi pitkä, siivenkärjessä vain 4 harittajaa. Liidossa siivet lokkimaisesti kulmalla siiventaive eteen työnnettynä. Lekuttelee ja syöksysukeltaa kaloja.
Koko

Pituus 52–60 cm, siipien kärkiväli 152–167 cm, paino 1,2–2 kg (koiras), 1,5–2,2 kg (naaras).
Pesä

Suuri risulinna puun latvassa, merimerkissä tai kolmiomittaustornissa. Sisustettu sammalilla, turpeella, oljilla ja jäkälillä. Sääksen pesäpuu on rauhoitettu.
Pesiminen

Munii huhtikuun lopulta alkaen 1–4 munaa. Pääasiassa naaras hautoo, haudonta-aika 34–38 vrk. Poikaset lentokykyisiä 51–59 vrk:ssa.
Esiintyminen

Pesivänä koko maassa. Pesii vesistöjen tuntumassa, usein ihan rantapuissa, pienillä luodoillakin jos vain pesäpuu löytyy. Suosaarekkeet ja harvapuustoiset suot ovat myös suosittuja. Pesintä voi myös olla kauempana saalistusvesistä, syvällä metsässä. Pesimäkannaksi arvioitu 1.150–1.300 paria.
Muutto

Päivämuuttaja. Syysmuutto alkaa elokuun puolivälissä ja huipentuu syyskuun alussa, kevätmuutto huhtikuussa. Talvehtii pääasiassa Länsi-Afrikassa. Useat satelliittilähettimillä varustetut yksilöt tuoneet runsaasti lisävalaistusta lajin muuttokäyttäytymisestä.
Ravinto

Kalat. Mieluiten alle puolikiloinen lahna, säyne, hauki tai siika.
Ääni

Hento piipittävä vihellys ja kuuluva ”bjyp”.
Uhanalaisuus

Elinvoimainen, rauhoitettu koko maassa.

Sääksien heimoon kuuluva sääksi on selkäpuolelta mustanruskea ja alapuolelta lähes kokonaan valkoinen. Rinnassa on tumma vyö. Pienehkö pää on valkoinen lukuun ottamatta silmän yli kulkevaa tummaa juovaa. Alapuolelta nähtynä sääksen siivet ovat valkoiset, paitsi siiventaipeen täplä, käsisulkien kärkiosat ja kyynärsulkien kapea takareuna sekä vähäinen poikkijuovitus, jotka ovat mustia. Pyrstössä on tummaa juovitusta. Syksyiset nuoret sääkset tuntee selän suomuisen kirjailun perusteella.

Sääksen koivet ovat siniharmaat, nokka on musta, vahanahka harmaansininen ja silmän värikalvo keltainen. Sääksen siivet ovat hyvin pitkät, kapeat ja matkalennossa selvästi kulmalle taipuneet. Liidossa siivet ovat kaarevasti alaspäin suuntautuneet. Sääksi muistuttaa lentäessään isoa lokkia, mutta on kuitenkin rotevamman oloinen. Ravinnoksi kelpaa vain kalat. Havaittuaan saaliin sääksi pysähtyy lekuttelemaan ja syöksysukeltaa kalan kimppuun ja nappaa saaliin kynsillään. Onnistuneen saalistuksen jälkeen sääksi nousee suoraan vedestä lentoon. Suurinmmat saaliit ovat olleet lähes puolet linnun painosta. Sääksi on Kanta-Hämeen maakuntalintu.

Fiskgjuse

Taxonomi

Klass

Ordning

Familj

Släkte

Art