Yleiskuvaus

Harmaa hanhilaji, joka voidaan tunnistaa varmasti vain hyvissä olosuhteissa nokan yksityiskohtien avulla.
Koko

Pituus 61–76 cm, siipien kärkiväli 137–161 cm, paino 2,8–3,5 kg.
Pesä

Kasviaineksesta kyhätty matala keko kuivalla maalla.
Pesiminen

Munii 3–5 munaa, haudonta-aika 26–27 vrk. Poikaset lentokykyisiä 56 vrk:ssa. Pesii löyhissä kolonioissa tundralla. Ei pesi Suomessa.
Esiintyminen

Pesimälintuna arktisella tundralla ja tuntureilla Huippuvuorilla, Islannissa ja Grönlannissa. Talvehtii Luoteis-Euroopassa lähinnä Pohjanmeren ympäristössä.
Muutto

Suomessa harvalukuinen, mutta viime vuosikymmeninä runsastunut läpimuuttaja, jota tavataan syksyllä syys–lokakuussa ja runsaampana keväällä huhti–toukokuussa usein muiden muuttavien harmaiden hanhien parvissa.
Ravinto

Koostuu erilaisista ranta- ja vesikasveista. Vierailee talvialueillaan myös sänkipelloilla.
Ääni

Muistuttaa metsähanhen ääniä, mutta törähdykset korkeampia.

Lyhytnokkahanhi muistuttaa metsähanhea, jonka alalajina sitä aiemmin pidettiinkin. Lyhytnokkahanhen nokka on töpäkämpi eikä metsähanhimaisesti oranssi vaan musta ja pieneltä osin vaaleanpunainen. Lyhytnokkahanhen selkä on vaaleampi kuin metsähanhen, pää ja kaula ovat tummempia ja jalat ovat vaaleanpunaiset. Varsinkin lennossa lyhytnokkahanhi erottuu metsähanhiparvesta vaaleamman yläpuolen ansiosta. Nuori lintu muistuttaa puvultaan nuorta metsähanhea, mutta nokka – niin kuin nimikin sanoo – on selvästi lyhyempi.

Spetsbergsgås

Taxonomi

Klass

Ordning

Familj

Släkte

Art