Samannäköisiä lajeja

Metsäkauris, Valkohäntäkauris
Koko

Suuri nisäkäs, keskikokoinen hirvieläin. Säkäkorkeus 85–95 cm, pää 24–28 cm, pituus 130–170 cm, häntä 16–20 cm. Urokset naaraita suurempia, jopa yli 100 kg, naaraat korkeintaan 55 kg.
Yleiskuvaus

Hyvin vaihteleva väritys. Kesällä selkä tavallisesti punaruskea, valkotäpläinen, talvella harmaanruskea, täplät epäselviä. Vatsa ja hännän alaosa valkeat, häntä päältä musta. Täpläkauris ei näytä juostessaan häntänsä valkeaa alaosaa kuten valkohäntäkauris, mutta sen sijaan näkyy mustan rajaama valkea “peräpeili”. Pitkä pää ja kuono-osa, pitkät korvat. Pitkät, hoikat jalat. Uroksilla leveälapaiset sarvet, kasvavat jo 1-vuotiaille. Sarvet putoavat loppukeväällä ja alkavat heti kasvaa uudelleen. Täpläkauris on suurempi kuin metsäkauris mutta pienempi kuin valkohäntäkauris. Täpläkauris voi elää 20–25-vuotiaaksi.
Liikkuminen

Kävelee hitaasti astellen, ravaa ja loikkii, voi seisoa lyhyitä aikoja kahdella jalalla, hyppii, ui.
Jäljet

Hirvieläimet ovat sorkkaeläimiä. Jäljissä näkyvät yleensä vain kahden keskimmäisen etuvarpaan kaviokynsien päärynänmuotoiset painaumat, harvoin takimmaisista pienemmistä varpaista jää heikot kuviot. Pitkät kapeat jäljet ovat kooltaan 5–7 × 3,5–5 cm, samaa luokkaa kuin lampaan jäljet. Ravatessa askelväli on noin 50 cm.
Pesä

Ei ole.
Lisääntyminen

Moniavioinen. Kiima-aika loka–marraskuussa, jolloin uros kokoaa naaraat haaremiin ja yrittää pitää muut urokset poissa. Yksi vasa kesä–heinäkuussa (harvoin 2), 4–5 kg, pystyy seuraamaan emoa 10 päivän ikäisenä, vieroitetaan tavallisesti 6–8 kuukauden iässä.
Äänet

Yleensä äänetön, naaraat haukkuvat terävästi uhattuina, koiraat ähisevät kiima-aikana.
Ravinto

Monenlaista kasviravintoa, etenkin heiniä, ruohoja ja lehtipuiden versoja, lehtiä ja oksia. Myös pähkinöitä, hedelmiä, kanervaa ja havupuiden neulasia.
Jätökset

Vaihtelevat paljon iän ja ravinnon mukaan. Papanat tummia, 10–15 × 8–12 mm, kasoina tai joskus ketjuina.
Haitallisuusluokitus

Satunnainen vieraslaji. Riistaeläin.

Täpläkauris eli kuusipeura on tuotu Suomeen riistaeläimeksi. Vahvimmat populaatiot ovat Hyvinkään ja Kytäjän seuduilla sekä Inkoon ja Paraisten saarilla; levittäytymisyrityksiä on tehty lähialueille. Ilman talviruokintaa laji tuskin selviäisi yli Suomen talven. Täpläkauris viihtyy erilaisissa metsämaastoissa. Se ruokailee niityillä, kedoilla ja viljelymailla. Naaraat ja nuoret täpläkauriit elävät enimmän osan vuodesta laumoissa, joista nuoret koiraat erkanevat omiin ryhmiinsä ja 6–7-vuotisina omille reviireilleen. Elinpiirit vaihtelevat ympäristön ja vuodenajan mukaan, mutta ovat tavallisesti 0,5–1 km²:n vaiheilla. Jos täpläkauris saa olla rauhassa, se on liikkeellä päiväsaikaan, muuten hämärissä ja yöllä.

Täpläkauriin kannan suuruus oli vuosituhannen vaihtuessa noin 600 yksilöä. Nykymäärän arvioidaan olevan luokaa 2000 yksilöä. Täpläkauris on riistaeläin, jonka metsästyskausi on syyskuun loppupuolelta tammikuun loppuun. Muiden hirvieläimien tapaan naaras seuranaan alle vuoden vanha vasa on rauhoitettu.

Taxonomi

Familj

Tribus

Släkte

Art