Lajit

Kenttämyyrä (lännenkenttämyyrä), (Microtus arvalis)
Idänkenttämyyrä (Microtus levis, aiemmin Microtus rossiaemeridionalis)
Samannäköisiä lajeja

Tässä artikkelissa käsitellään poikkeuksellisesti kahta eri lajia, koska kenttämyyrä ja idänkenttämyyrä ovat niin samannäköisiä, että niitä ei juuri pysty erottamaan toisistaan tutkimatta niiden kromosomeja (kenttämyyrällä kromosomiluku on 46 ja idänkenttämyyrällä 54). Muita melko samannäköisiä lajeja ovat Harmaakuvemyyrä, Lapinmyyrä, Metsämyyrä, Metsäsopuli, Peltomyyrä, Punamyyrä.
Koko

Pieni myyrä. Kallo n. 2,5 cm, pää ja ruumis 6–13 cm, häntä 2–5 cm, paino 10–50 g.
Yleiskuvaus

Pyöreähkö ruumis, lyhyet jalat. Selkäpuoli harmaanruskea, vatsapuoli harmaa tai harmaanvalkoinen. Pyöreähkö pää ja kuono, pienet silmät, pienet pyöreät korvat pään sivuilla taaksepäin suuntautuneet (erottuvat paremmin kuin peltomyyrällä). Lyhyt häntä. Muistuttaa paljon peltomyyrää mutta hieman suurempi, vähemmän karvaiset korvat ja lyhyempi, harmaampi turkki.
Liikkuminen

Kävelee, juoksee, kaivaa, harvoin kiipeää.
Jäljet

Etu- ja takakäpälät molemmat n. 12 × 10 mm. Etukäpälissä neljä varvasta, takakäpälissä viisi. Viisi anturaa etukäpälissä, kuusi takakäpälissä. Askelväli yleensä noin 5 cm.
Pesä

Pallomainen pesä hienoksi silputusta heinästä luonteenomaisesti tavallisesti mättään tai ruohotuppaan tyvellä. Kenttämyyrillä on kasvillisuuteen tallattuja polkuja, jotka ovat yhteydessä maanalaisiin käytäviin. Käytäväverkosto on hyvin laaja, laajempi kuin peltomyyrällä.
Lisääntyminen

Kauden aikana jopa 7 poikuetta (normaalisti 3–6), joissa 2–8 poikasta. Vieroitetaan 20 päivän ikäisinä, sukukypsyys alle kuukaudessa.
Äänet

Korkeaa vikinää.
Ravinto

Enimmäkseen kasvinsyöjä, syö monenlaista kasviravintoa: heiniä, ruohoja. Ajoittain ravintona myös selkärangattomia. Talvella jyrsii puiden kuoria.
Jätökset

Lieriömäinen, tavallisesti vihertävä papana, ryppäinä kulkupolkujen varsilla. Kuten peltomyyrän papanat.
Uhanalaisuus

Kenttämyyrä on luokiteltu silmälläpidettäväksi.

Kenttämyyrällä on Suomessa hyvin rajoitettu levinneisyys ja sitä tavataan vain maamme itäosissa. Sen elinympäristöjä ovat heinänurmet, pakettipellot, metsänreunat ja puutarhat. Laji suosii kuivempia ympäristöjä kuin peltomyyrä ja idänkenttämyyrä. Kenttämyyrä on aktiivinen läpi vuoden ja kaikkina vuorokauden aikoina. Koiraan reviiri on kooltaan jopa 1500 m², naaraalla paljon pienempi. Populaatioissa on vuotuisia kannanvaihteluita.

Idänkenttämyyrä on Suomessa melko uusi laji, ensimmäiset havainnot ovat 1900-luvun puolivälin paikkeilta. Lajin pohjoisraja on suunnilleen Vaasa-Joensuu-linjalla. Idänkenttämyyrä viihtyy kosteammilla paikoilla kuin (lännen)kenttämyyrä.

→Idänkenttämyyrän levinneisyystietoa (GBIF)

Taxonomi

Ordning

Familj

Släkte

Art