Kasvumuoto

1-vuotinen ruoho.
Korkeus

15–50 cm. Varsi rento, nuokkuva, runsashaarainen, karvainen–kalju.
Kukka

Säteittäinen, 1–1,5 cm leveä. Terälehtiä 5, vaaleanpunertavia–valkoisia, joskus vaalean sinipunasuonisia, lanttokärkisiä, n. 10 mm pitkiä, (2 x verholehtien mittaisia). Verhiö 5-liuskainen. Ulkoverhiö 3-lehtinen, ulkoverhiön lehdet kapean tasasoukkia, sisäverhiötä lyhyempiä. Heteitä monta, palhot yhteenkasvaneet emiötä ympäröiväksi torveksi. Emiö yhdislehtinen, moniluottinen. Kukat lehtihangoissa 3–6 kukan perällisinä ryhminä, kukkaperät 10–20 mm.
Lehdet

Kierteisesti, pitkäruotisia, korvakkeellisia, karvaisia. Lapa munuaismainen, 4–7 cm leveä, matalaan 5–7-liuskainen, liuskat leveän kolmiomaisia, hammaslaitaisia.
Hedelmä

Leveä, litteä, rengasmainen, 12–15-lohkoinen lohkohedelmä. Lohkot sileitä, karvaisia, 1-siemenisiä.
Kasvupaikka

Pihat, seinustat, kukkapenkit, kujat, joutomaat, satamat, vanhat kulttuuripaikat.
Kukinta

Heinä–syyskuu.

Ennen kasvinnimien vakiintumista malvoja kutsuttiin katin- tai kissanjuustoiksi juustoa muistuttavan hedelmän (tai juustonpalaa muistuttavan hedelmälohkon) takia. Nykyisin juustoon viittaava nimi on varattu yhdelle malvalle, meillä hyvin harvinaiselle katinjuustomalvalle. Puutarhoista tutut malvat ovat yleensä melko kookkaita ja niillä on myös kookkaat ja komeat kukat, mutta katinjuustomalva on matala ja sen lähellä maata lehtihangoissa sijaitsevat kukat ovat melko pienet eikä mitenkään huomiota herättävät, Malvojen mesiäiset sijaitsevat verholehtien yläpinnalla – mettä tavoittelevan hyönteisen täytyy työntää imukärsänsä terälehtien välistä mettä saadakseen, jolloin se väkisinkin tulee koskeneeksi heteiden ponsia ja emiön luotteja ja näin pölyttäneeksi kukan. Ympäröivästä kasvillisuudesta riippuu, riittävätkö katinjuustomalvan kukat kiinnittämään pölyttäjien huomion lehtien seasta. Meillä Suomessa katinjuustomalvaa löytää varmimmin Suomenlahden ja Pohjanlahden rannikon tuntumasta. Sisämaassa lajia on tavattu vain muutamin paikoin eteläosassa maata.

Katinjuustomalvaa on käytetty keittojen raaka-aineena ja salaattina ja myös lääkekasvina jo 3000 vuotta sitten.

Kylämalva

Malva pusilla

Kylämalva muistuttaa suuresti katinjuustomalvaa. Sekin kasvaa satunnaistulokkaana varsinkin satamakaupungeissa samantapaisilla paikoilla kuin katinjuustomalva. Lajit voi erottaa esimerkiksi kukista, jotka kylämalvalla ovat selvästi pienemmät. Selvimmin ero näkyy verholehtien pituudessa verrattuna terälehtien pituuteen: katinjuustomalvalla terälehdet ovat noin 2 kertaa verholehtien pituiset (9–13 mm), kylämalvalla vain hiukan verholehtiä pidemmät (4–6 mm). Melko selvä ero on nähtävissä myös hedelmävaiheessa: kylämalvan hedelmykset ovat teräväkulmaisia ja kurttupintaisia, kun ne katinjuustomalvalla ovat tylppäkulmaisia ja lähes sileäpintaisia. Kylämalva on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi.

→ Levinneisyyskartta (Kasviatlas, Helsingin yliopisto)

Taxonomi

Familj

Tribus

Släkte

Art