Syötävyys
*** – erinomainen ruokasieni
Näköislajit
harmaamustesieni
Lakki
2–6 cm leveä, 5–15 cm korkea, nuorena kapean munan muotoinen, kasvuvaiheessa tasapaksu lieriö, vanhana kellomainen. Yläpinta valkoinen, suurisuomuinen, lakiosa kova, sileä ja usein kellanruskea. Lakki alkaa alareunasta lähtien tummua ja lopulta sulaa helttojen myötä ”musteeksi”. Heltat tiheässä, aivan kiinni toisissaan, irtotyviset, nuorena valkoiset, vanhemmiten harmaan punertavat, lopulta reunoilta alkaen hajoavat mustaksi itiömassaksi.
Jalka
10–15 cm pitkä, tasapaksu (0,5–1,5 cm), sileä, kiiltävän silkkisäikeinen, valkoinen, ontto, rengas jalan alaosassa, kalvomainen, kapea, helposti irtoava.
Malto
Valkoista, haurasta, ohutta.
Itiöpölyn väri
Musta.
Maku
Mieto.
Haju
Mieto.
Kasvupaikka
Tienvarret, nurmikot, puistot, puutarhat, lehdot, joutomaat, kaatopaikat, täyttömaat, kompostit. Lahottaja. Hemi-, etelä-, keski- ja pohjoisboreaalinen vyöhyke.
Satoaika
Elo–lokakuu.
Säilöntä
Pakastus esikypsennyksen jälkeen, parhaimmillaan tuoreeltaan ruuaksi valmistettuna.

Suomumustesieni kasvaa hyvin yleisenä koko Suomessa, etelässä yleisempänä. Se viihtyy ravinteikkaassa multamaassa niin puistoissa, pihoilla ja puutarhoissa kuin myös joutomailla ja kaatopaikoilla. Suomumustesieni voi olla paikoin hyvinkin runsassatoinen ja sateen jälkeen uusia itiöemiä nousee tiheään. Tyypillistä suomumustesienelle on itiöemän dramaattinen muodonmuutos. Nuori itiöemä nousee maasta suhteellisen pienenä ja valkoisena, suipon munan muotoisena. Kasvaessaan se muotoutuu lieriöksi ja lopulta sen lakki alareunasta lähtien muuttuu itiöiden kypsyttyä mustaksi nesteeksi ja valuu pois, jättäen jäljelle vain riekaleisen lakin jäänteet jalan yläpäähän.

Suomumustesieni on helposti tunnistettavissa ja sopii siksi aloittelevankin sienestäjän sienikoriin. Vain nuoret, kauttaaltaan valkohelttaiset (halkileikkaus) itiöemät kelpaavat ruuaksi ja ne on kypsennettävä heti poimimisen jälkeen, sillä sieni sulaa mustemaiseksi itiömassaksi nopeasti jääkaapissakin. Suomumustesieni kerää ympäristöstään helposti raskasmetalleja, joten sitä ei pidä kerätä teiden tai teollisuusalueiden lähistöltä.

Suomumustesienen saattaa sekoittaa harmaamustesieneen (Coprinopsis atramentaria). Harmaamustesienen lakki on harmaa ja sileä tai korkeintaan laeltaan pienisuomuinen, toisin kuin valkolakkisen ja voimakassuomuisen suomumustesienen. Harmaamustesieni sisältää suomumustesienestä poiketen kopriinia. Kopriini aiheuttaa alkoholin kanssa myrkytyksen, ns. antabus-reaktion, jonka oireita ovat mm. päänsärky, hikoilu, oksentelu, sydämen tykytys, ahdistus ja vapina. Tämän takia harmaamustesientä ei suositella käytettäväksi ruuaksi lainkaan, sillä se voi aiheuttaa antabus-oireiden kaltaisen myrkytyksen vielä useiden, jopa viiden päivän jälkeen sieniaterian syönnistä. Mustesienten perinteisestä suvusta Coprinus on viime vuosikymmeninä erotettu suvut Coprinopsis, Coprinellus ja Parasola, jotka kuuluvat eri heimoon kuin mustesienet, jonka suvun lajeja on Suomessa jäljellä enää kaksi, joista toinen on suomumustesieni.

Taxonomi

Ordning

Familj

Släkte

Art