Yleiskuvaus

Peippolintu. Pieni ja töpäkkä, muistuttaa vihervarpusta, mutta nokka lyhyempi, tumma pyrstö ja siipijuovat heikommat.
Koko

Pituus 11–12 cm, siiven pituus 64–75 mm, paino 10–13 g.
Pesä

Puussa hentojen oksien varassa kaukana rungosta 2–9 m korkeudella. Rakennettu korsista, juurista ja jäkälistä. Vuorattu karvoilla, höyhenillä ja siemenvillalla.
Pesiminen

Munii toukokuussa 3–5 munaa. Vain naaras hautoo, haudonta-aika 13 vrk. Pesäpoikasaika 14 vrk.
Esiintyminen

Välimeren maiden lintulaji, joka 1800-luvulta alkaen laajentanut esiintymisaluettaan. Pesii valoisissa metsissä, hautausmailla ja puutarhoissa. Tavattu Suomessa säännöllisesti, kaikkina kuukausina, mutta eniten touko–kesäkuussa. On pesinytkin meillä. Suomen pesimäkannaksi arvioitu 0–5 paria.
Muutto

Välimeren maissa paikkalintu, Keski-Euroopassa muuttolintu. Muuttaa keväällä huhti–toukokuussa ja syksyllä syys–lokakuussa.
Ravinto

Siemenet, erityisesti ristikukkaisten, mykerökukkaisten, tatarkasvien ja nokkosten.
Ääni

Västäräkkimäinen ”tirlit”, laulu vaatimatonta kitinää ja sirinää.
Uhanalaisuus

Rauhoitettu.

Keltahemppo on vihervarpusen näköinen, hyvin pieni, yleisväriltään vihreänkeltainen, tummaviiruinen lintu. Koiraan otsa, kurkku, kaula, kuvunseutu, kaularengas ja silmäkulmanjuova ovat keltaiset. Naaras on tummempi, viiruisempi ja vähemmän keltainen. Molemmilla sukupuolilla on kirkkaankeltainen yläperä, joka puuttuu nuorelta linnulta. Keltahempon pyrstö on yksivärinen ja siiviltä puuttuu valkoinen siipikuvio. Koivet ovat tummanruskeat, nokka on tumma ja silmän värikalvo mustanruskea.

Keltahemppo on vilkas ja lentää ahkerasti ympäriinsä. Lento on hyppivää.

Taxonomi

Klass

Ordning

Familj

Släkte

Art