Kasvumuoto
Monivuotinen ruoho. Löyhästi mätästävä.
Korkeus
3–8 cm. Varsi koheneva–rento.
Kukka
Teriö säteittäinen, kirkkaankeltainen, n. 1–1,5 cm leveä; terälehtiä viisi, 4–5 mm pitkiä. Verholehtiä 5. Heteitä 10. Emiö erilehtinen, emejä 5. Kukinto 1–3-kukkainen viuhko.
Lehdet
Kierteisesti, varsinkin kukkimattomissa versoissa selvinä riveinä, ruodittomia. Kukattomien varsien lehdet hyvin tiiviisti, kukkivissa varsissa lehtiä harvassa. Lapa vastapuikea–tasasoukka, tylppäkärkinen, liereä, möyheä, kalju, tummanvihreä–punertava.
Hedelmä
Monisiemeninen tuppilo, joita 5 yhdessä.
Kasvupaikka
Kalliot, mäenrinteet, kedot. Myös koristekasvi, harvoin villiytynyt.
Kukinta
Kesäkuu.

Suomen kamaraa ovat koetelleet jääkausi ja sen sulamisen jälkeiset vaiheet. Aika ei ole läheskään riittänyt kaikkien kallioiden verhoamiseen kunnollisella maakerroksella, vaan kalliopaljastumia ja aivan ohuen humuskerroksen verhoamia lakia riittää luonnossamme runsaasti. Niitä asuttaa aivan omanlaisensa kuivuuteen ja paahteeseen sopeutunut lajisto. Mehilehtiset maksaruohot kestävät kasvistostamme parhaiten pitkäaikaistakin vedenpuutetta. Särmämaksaruoho kasvaa Suomessa vain Ahvenanmaan pääsaarella, Ahvenan mantereella. Lajin levinneisyyden äärirajoilla sekä ilmasto että maaperä rajoittanevat sen aluetta: Ahvenanmaalla yhdistyvät lauhkea meri-ilmasto ja ravinteikas, kalkkipitoinen kallioperä. Särmämaksaruohoa viljellään harvoin puutarhoissa, vaikka se sopisi koristekasviksi siinä missä moni sukulaisensakin. Peittokasvina se olisi suorastaan erinomainen, sillä se muodostaa tiheää, eloisan vihreää, matalan sammalmaista kasvustoa.

Särmämaksaruoho muistuttaa suuresti keltamaksaruohoa (S. acre), mutta nimensä mukaisesti sen versot ovat särmikkäät, sillä kapeat lehdet ovat järjestäytyneet viiteen tai kuuteen riviin. Erityisen hyvin tämä näkyy kukattomissa versoissa. Lajinmäärityksen voisi periaatteessa varmistaa maistamalla: särmämaksaruoho on miedon makuinen, keltamaksaruoho polttavan katkera. Keltamaksaruohon kitkeränmakuinen mehu on kuitenkin myrkyllistä ja saattaa iholle joutuessaan aiheuttaa jopa rakkuloita. Lajien yhteisillä kasvupaikoilla särmämaksaruoho alkaa kukkia parisen viikkoa sukulaistaan myöhemmin. Keltamaksaruoho on kaksikosta paljon yleisempi ja kasvaa luonnonvaraisena myös Manner-Suomessa Pohjois-Pohjanmaalle asti. Särmämaksaruoho on myös suosittu kivikkopuutarhojen koristus, jonka jalostettuja versioita voi ostaa puutarhaliikeistä.

Kantig fetknopp

Taxonomi

Familj

Tribus

Släkte

Art