Siipien kärkiväli
Hyvin pieni, 19–26 mm. Naaraat hiukan koiraita kookkaampia.
Siipien yläpinta
Koirailla hohtavan sininen, kapealti mustareunainen. Reunus hajoaa usein takasiivessä erillisiksi täpliksi. Naarailla ruskea, takasiivessä ja etusiiven tyvessä sinistä sävyä. Naaraiden etusiivessä leveä, ruskeanvioletti reunus. Molemmilla sukupuolilla musta puolikuun muotoinen täplä keskellä etusiipeä ja heikommin erottuva täplä takasiivessä.
Siipien alapinta
Vaaleanharmaanvalkoinen, jossa mustia täpliä. Takasiiven reunassa myös punaisia täpliä.
Elinympäristö
Harvapuiset hiekka- ja soramaat.
Lentoaika
Kesäkuu.
Talvehtimismuoto
Toukka.
Toukan ravintokasvi
Kangasajuruoho (Thymus serpyllum).
Uhanalaisuus
Äärimmäisen uhanalainen, rauhoitettu Suomessa.

Harjusinisiipi on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi ja laji on rauhoitettu. Salaisena pidetyn, Hämeessä sijaitsevan siirtoistutuspaikan lisäksi harjusinisiiven ainoa varmaksi tiedetty esiintymisalue Suomessa ja myös Pohjoismaissa on Satakunnan Säkylässä paikalla, missä armeija pitää ampumaharjoituksia. Maalitaulun ohilaukauksia pitää varoa, sillä harjusinisiiven tuhoamisesta määritelty hinta on päiväperhosista korkein, 1.682 euroa (ainoastaan isokultasiipi kuuluu samaan kalleusluokkaan).

Yhteisillä paikoilla (joita ei juurikaan taida olla) harjusinisiiven voisi sekoittaa kalliosinisiipeen, jolla myös on puolikuun muotoiset täplät etu- ja takasiivissä. Kalliosinissiivellä on kuitenkin suuremmat reunatäplät siipien yläpinnalla ja voimakkaammat mustat täplät siipien alapinnalla.

Naaraat munivat munat yksitellen isäntäkasvin eli tässä tapauksessa kangasajuruohon lehdille. Toukilla on rauhanen, josta ne erittävät sokeripitoista ja ravitsevaa eritettä, jota muurahaiset mielellään nuolevat. Tästä syystä muurahaiset vierailevat toukkien luona. Vierailuista ei kuitenkaan ole mitään haittaa, pikemminkin päinvastoin.

Åsblåvinge

Taxonomi

Familj

Tribus

Släkte

Art