Siipien kärkiväli
Keskikokoinen, 35–50 mm. Naaraat koiraita suurempia.
Siipien yläpinta
Koirailla etusiipi ruskea, takasiipi beigenruskea. Naarailla siivet enemmän keltabeiget. Molemmilla sukupuolilla takasiiven tyviosa ulko-osaa tummempi. Takasiiven ulkoreunassa tummaa aaltomaista kuviointia.
Siipien alapinta
Koirailla etusiipi ruskeanbeige, naarailla keltabeige, molemmilla mustakehnäinen. Takasiipi sekoitus valkoista ja mustaa, jossa hyvin tai huonosti erottuva tumma vyö.
Elinympäristö
Tunturilakien avoimet sora- ja hiekkamaat. Myös tunturikoivikot.
Lentoaika
Normaalikesänä kesäkuun lopulta heinäkuun puoliväliin. Kylmänä kesänä myöhemmin.
Talvehtimismuoto
Toukka (talvehtii kaksi kautta).
Toukan ravintokasvi
Eri heinäkasvit (Poaceae), erityisesti lampaannata (Festuca ovina).
Uhanalaisuus
Silmälläpidettävä.

Kylmänperhosia (Oeneis) on Suomessa kolme lajia. Niistä paljakka- ja sarakylmänperhonen ovat Lapin lajeja ja kolmatta, rämekylmänperhosta tavataan lähes koko maassa. Paljakkakylmänperhosen lajinimeen sisältyvä paljakka-sana ilmaisee lajin tyypillisimmät esiintymispaikat; paljakka tarkoittaa (Lapin) paljasta, puutonta tunturinlakea.

Paljakkakylmänperhoset lepäävät siivet vastakkain painettuina, mistä syystä siipien yläpintaa on vaikea päästä tutkimaan ottamatta perhosta kiinni. Levinneisyysalueellaan Pohjois-Suomessa lajin voi sekoittaa sukulaisiinsa, räme- ja sarakylmänperhoseen. Paljakkakylmänperhoselta puuttuvat kuitenkin silmätäplät. Rämekylmänperhonen on lisäksi eteläisempi ja suurempi.

Tundragräsfjäril

Taxonomi

Familj

Tribus

Släkte

Art