Kasvumuoto
Monivuotinen ruoho. Kukintoverso kehittyy keväällä ennen lehtiä. Juurakollinen.
Korkeus
10–50 cm (kukintoverso). Varsi kellanruskea, usein tyvestä saakka ruskehtavakarvainen.
Kukka
Kasvi 2-kotinen (hede- ja emikukat eri yksilöissä), Suomessa vain hedekasveja. Kukat muodostavat kehtosuomujen suojaamia kukkamaisia mykeröjä. Mykerön laitakukat puuttuvat; kehräkukat kellertäviä, torvimaisia. Heteitä 5. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen, 2-luottinen. Kehto 8–10 mm pitkä, kehtosuomut kellanvihreät tai -ruskeat, tav. ehytkärkiset, harvakarvaiset. Mykeröitä tav. 20–35, tiheänä, leveänä huiskilona.
Lehdet
Kierteisesti. Kukintoverson lehdet ruodittomia, suomumaisia, puikeita, pyöreäkärkisiä, vaaleanvihreitä. Varsinaiset lehdet pitkäruotisia, lapa munuaismainen, jopa 80 cm leveä, epäsäännöllisen hampainen, alta harvakarvainen, päältä lähes kalju, tyviliuskat pyöreäkärkisiä, toisiaan vasten kaartuvia.
Hedelmä
Pähkylä, jonka päässä hapsihaivenia. Ei muodostu Suomessa.
Kasvupaikka
Rehevät rantametsät, järvenrannat, pientareet, puistot. Koristekasvi, viljelyjäänne ja -karkulainen.
Kukinta
(Huhti–)toukokuu.
Haitallisuusluokitus
Vakiintunut vieraslaji.

Japaninruttojuuri on kaksikotinen kasvi, eli hede- ja emikukat ovat eri kasviyksilöissä. Meillä laji on tulokas Itä-Aasiasta ja maahamme on tuotu pelkkiä hedekasveja, joten pähkylöitä ei muodostu, vaan kasvin on levittävä uusille kasvupaikoille juurakonkappaleista. Japaninruttojuuri lisääntyy kuitenkin tehokkaasti kasvullisesti ja kerran kotiuduttuaan valtaa pikkuhiljaa yhä laajemman alan. Muun kasvillisuuden se tukahduttaa päivänvarjon kokoisilla lehdillään, jotka ovat jopa ruttojuurten joukossa poikkeuksellisen kookkaat.

Kotoisen leskenlehden tapaan ruttojuuri kukkii varhain keväällä ja lehdet saavuttavat täyden kokonsa vasta reilusti kukinnan jälkeen. Syyt tähän strategiaan ovat pölytysbiologiassa: keskellä kesää kukkia on runsaasti tarjolla ja osa siitepölystä haaskaantuisi vääriin kukkiin. Lisäksi ruttojuuret muodostavat suuria yhden yksilön klooneja, joten pölyttäjän pitää vaivautua kulkemaan pitkiä matkoja, jotta ristipölytys onnistuisi. Japaninruttojuuri pyrkii varmistamaan tämän kukkimalla sellaiseen aikaan, jolloin muita mesilähteitä on tarjolla mahdollisimman vähän. Ruttojuuret ovatkin tärkeitä mesikasveja muun muassa kevään ensimmäisille päiväperhosille ja kimalaisille. Voimakas kasvullinen lisääntyminen puolestaan liittyy lajin pioneeriluonteeseen. Japaninruttojuuri on kotiseudullaan jokivarsien, mutta myös esimerkiksi tulivuorten tuhkakenttien ensimmäisiä asuttajia. Japaninruttojuuren lisäksi luonnossamme kasvaa viljelykarkulaisena myös etelänruttojuuri (P. hybridus), jonka kukat ovat punertavat ja lehdet hieman kulmikkaat, eivätkä tyviliuskat kosketa toisiaan.

Bitterskråp

Taxonomi

Familj

Tribus

Släkte

Art