Samannäköisiä lajeja

muikku, peledsiika
Koko

15–55 cm, yli 2 kg:n painoiset harvinaisia. Siian koko vaihtelee hyvin paljon kannasta riippuen. (Suurin Suomessa saatu siika painoi 7,08 kg.)
Ulkonäkö

Siika on kalalajeistamme monimuotoisin ja sitä on jaettu vuosien saatossa lajeihin, alalajeihin, rotuihin ja tyyppeihin milloin milläkin perusteilla. Ensimmäisen kiduskaaren siivilähampaiden lukumäärä lienee käytetyin erotteluperuste. Viime aikojen uusin menetelmin tehdyt geneettiset tutkimukset eivät ole tukeneet siian jakamista eri lajeihin. Yhteistä siioille on kuitenkin sukkulamainen, virtaviivainen ruumis, lohien heimolle ominainen rasvaevä ja alaleukaa pidempi yläleuka. Suun yläpuolelle jää lyhyt, virtaviivainen kuono. Viimemainittu seikka erottaa siian saman näköisistä muikusta ja peledsiiasta. Muikulla alaleuka on pidempi ja peledsiialla leuat ovat yhtä pitkät. Eniten siian tyypillisestä ulkonäöstä poikkeavat jotkin Lapin järvien kääpiökasvuiset muodot, jotka eivät kasva paljon 20 cm pidemmiksi. Tämä mm. rääpykseksi kutsuttu siikatyyppi on isopäinen ja suurisilmäinen ja väriltäänkin muista siioista poikkeava. Reeska on toinen nimitys Lapin järvissä tavattaville kääpiösiioille. Etelä-Suomen reittivesien planktonia syövät siiat, samoin kuin merialueen jokiin kutemaan vaeltavat siikakannat ovat nopeakasvuisempia ja ne erottaa samannäköisestä muikusta jo koon perusteella.
Väritys

Selästä tumman sinivihreä tai ruskehtava, hopeakylkinen ja valkeavatsainen kala. Evät ovat tummanharmaat. Lapin järvien pienikasvuinen rääpys saattaa olla väriltään ruskehtava.
Kutu

Siiat kutevat syksyllä syyskuusta marraskuuhun veden lämpötilasta ja siikakannasta riippuen. Saman vesistön eri siikakannat voivat kutea eri aikaan. Sekä järvessä että meressä on sekä jokiin kutemaan vaeltavia että mereen tai järveen kutevia siikakantoja.
Ravinto

Kannasta riippuen pääravintokohteena ovat pohjaeläimet tai plankton, kookkaampana myös pintahyönteiset ja kalanpoikaset.
Levinneisyys ja elinympäristö

Siikoja esiintyy sisävesissä koko maassa ja kaikilla merialueillamme. Yleisesti ottaen siiat suosivat viileitä ja hapekkaita, puhtaita vesiä.
Uhanalaisuus

Suomen siikamuodoista vaellussiika luokitellaan erittäin uhanalaiseksi, plankton- sekä karisiikakannat vaarantuneiksi ja järvisiikakannat silmälläpidettäviksi. Siika on rauhoitettu mereen laskevassa joessa ja purossa 1.9.–30.11.

Siika on Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntakala.

Sik

Taxonomi

Ordning

Familj

Släkte

Art