Samannäköisiä lajeja
hietatokko, liejutokko, mustatokko
Koko
4–6 cm (Suomen ennätyskala 4,5 cm).
Ulkonäkö
Pikkuruisella seitsenruototokolla on useimpien muiden tokkojen tapaan yhteenkasvaneet vatsaevät ja päälaella sijaitsevat silmät. Etummaisessa selkäevässä on 6–8, tavallisimmin 7 pehmeää piikkiruotoa, mistä laji on saanut nimensä. Muilla samannäköisillä tokoilla ruotoja on yleensä 6.
Väritys
Tokoistamme väreiltään korein. Pohjaväri on punaisenruskea, selkäpuolelta oliivinvihreä. Selässä on kolme suurta vaaleaa täplää. Pyrstön tyvessä on iso musta täplä, jossa on vaalea reunus. Koiraalla on samanlainen täplä lisäksi kyljessä rintaevän kärjen kohdalla. Koko kyljen pituudella on täplärivi, jossa tummat ja loistavan vaaleansiniset täplät vuorottelevat. Kirkasta vaaleansinistä on lisäksi pitkittäisraitoina punaruskeissa selkäevissä ja heikompina poikittaisraitoina pyrstöevässä. Kaikki värit tulevat kutuasuisella koiraalla entistä kirkkaammiksi.
Kutu
Tapahtuu kesäkuusta elokuuhun. Koiras valloittaa leväkasvuston keskeltä reviirin ja laatii pesän pohjaan kiven alle kaivamaansa koloon. Sinne se houkuttelee naaraita munimaan. Koiras vahtii munia kunnes ne kuoriutuvat. Seitsenruototokot lisääntyvät vain kerran ja kuolevat pois.
Ravinto
Planktonäyriäiset.
Levinneisyys ja elinympäristö
Seitsenruototokko on merilaji, joka meillä ilmeisesti esiintyy vain Ahvenanmaan ja Saaristomeren alueella sekä Suomenlahden länsiosassa. Se on pienistä tokoistamme myös harvalukuisin. Seitsenruototokko ei ole pohjakala kuten muut pienet tokkomme, vaan se elelee rakkolevävyöhykkeessä ja meriajokaskasvustoissa parvissa, jotka saattavat olla suuriakin. Talveksi kesällä syntyneet seitsenruototokot vetäytyvät syvemmälle.
Uhanalaisuus
Silmälläpidettävä.

Sjustrålig smörbult

Taxonomi

Ordning

Familj

Släkte

Art