Samannäköisiä lajeja
muikku, siika
Koko
20–45 cm, 300–1500 g.
Ulkonäkö
Peledsiika muistuttaa pienempänä solakkaa muikkua tai siikaa, mutta kookkaampana sen ruumis on näitä samannäköisiä kaloja korkeampi. Ruumis on myös muita siikoja tasakorkuisempi niskasta peräevän alkuun tehden hieman suorakaiteenmuotoisen vaikutelman. Leuat ovat yhtä pitkät, eikä peledsiialla ole näin ollen siian tyypillistä kuonoa, mutta ei myöskään muikun selkeästi pitempää alaleukaa. Jos haluaa erottaa peledsiian varmasti muista siioista, täytyy kurkistaa kiduskannen alle. Peledsiian ensimmäisessä kiduskaaressa on 50–65 siivilähammasta, enemmän kuin siioilla yleensä.
Väritys
Hopeakylkinen ja valkeavatsainen.
Kutu
Lapin tekoaltaissa kutee joulukuussa jään alle 2–3 metrin syvyisille sorapohjille.
Ravinto
Plankton ja vähemmässä määrin pintahyönteiset sekä kalanpoikaset.
Levinneisyys ja elinympäristö
Peledsiika on meille Siperiasta tuotu kalavesien hoitokalaksi. Sitä on istutettu moniin järviin, mutta nykyisin sitä lienee lähinnä Lokan ja Portipahdan tekoaltaissa, joissa se on onnistunut välillä lisääntymäänkin. Altaiden raju vedenpinnan vaihtelu tuhoaa mätimunat kuitenkin useimpina vuosina ja peledsiikakannat ovat enimmäkseen istutusten varassa. Laji on läheisempää sukua muikulle kuin siialle ja se elää paljolti muikun tavoin jahdaten ulapalla parvissa planktonia.
Haitallisuusluokitus
Sisävesistöjen vieraslaji.

Vaikka peledsiika on siian ja muikun sukulainen, se ei valitettavasti ole aivan yhtä hyvä ruokakala kuin ne. Varsinkin pienenä peledsiika on pehmeälihainen ja mauton. Kookkaampana se on jo esim. graavikalana hyvä.

Storskallesik

Taxonomi

Ordning

Familj

Släkte

Art