Samannäköisiä lajeja

harmaanieriä, puronieriä
Koko

Tavallisesti 30–75 cm, 0,3–1,5 kg, mutta kookkaampiakin yksilöitä saadaan säännöllisesti. Pienikasvuisimpien kantojen yksilöt toisaalta ovat tavallisesti vain 10–20 cm. (Suomen ennätyskala painoi 6,5 kg.)
Ulkonäkö

Nieriä on monien lohien heimon lajien tapaan erittäin muunteleva laji. Meillä on perinteisesti eroteltu omiksi ryhmikseen nopeakasvuinen ”isonieriä” ja pieneksi jäävä ”pikkunieriä”. Nieriän runsashampainen suu on suuri ulottuen selvästi silmän takareunan taakse. Suomut ovat hyvin pieniä ja niitä mahtuu kylkiviivalle 123–152 kappaletta.
Väritys

Väritys erottaa nieriän selkeästi lohesta ja taimenesta. Nieriän väritys tosin vaihtelee paljon vesistöstä toiseen. Selkä on tumma ja kyljetkin yleensä tummahkon ruskeat tai vihreät. Melko vaaleakylkisiäkin nieriöitä on. Vatsapuolen väri vaihtelee punertavasta kellertävään ja aivan valkoiseen. Kutuaikana vatsa tulee voimakkaan punaiseksi ja Lapin purojen ja tunturijärvien pikkunieriät ovat punavatsaisia aina. Kyljissä on vaihteleva määrä pilkkuja, jotka ovat taustaansa vaaleampia. Pilkkujen väri vaihtelee punaisesta kellertävään. Vatsapuolen tummien evien etureuna on valkoinen, selkä- ja peräevät ovat tummat ja pilkuttomat.
Kutu

Kutee myöhään syksyllä vähän ennen järvien jäätymistä kivikko- ja sorapohjille 3–5 metrin syvyyteen, joskus paljon syvemmällekin. Pikkunieriät voivat nousta puroihin kutemaan ja kutu tapahtuu tällöin hyvin matalassa vedessä. Jäämerestä vaeltaa nieriöitä kutemaan Tenojoen kylmävetisiin sivuhaaroihin.
Ravinto

Pienikasvuiset nieriät syövät koko ikänsä planktonia sekä pieniä pohjaeläimiä ja hyönteistoukkia. Nopeakasvuiset nieriät ryhtyvät kookkaampina pedoiksi syöden ulapan pikkukalaa kuten siikaa, kuoretta ja muikkua.
Levinneisyys ja elinympäristö

Nieriä on arktisin kalalajimme ja sitä on yleisesti Lapin tunturijärvissä ja puroissa. Näissä tavattava nieriä on yleensä pieneksi jäävää tyyppiä. Lapin isommissa järvissä on myös kookkaammaksi kasvavia nieriän kantoja. Isonieriää on harvalukuisena myös Vuoksen vesistössä, ainakin Saimaan Pyhäselässä, Orivedessä, Puruvedessä, Yövedessä ja Kuolimossa.
Uhanalaisuus

Nieriän Saimaan kanta (saimaannieriä) on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi (Lapin kannat elinvoimaisiksi). Itämeressä nieriää ei ole. Kaupassa myytävät saimaannieriät ovat kasvatettuja.

Fjällröding

Taxonomi

Ordning

Familj

Släkte

Art