Samannäköisiä lajeja
hietakampela, piikkikampela, punakampela, silokampela
Koko
20–35 cm, saavuttaa hyvin harvoin yli 1 kg:n painoa (suurin Suomessa saatu kampela painoi 1,06 kg.)
Ulkonäkö
Heimonsa tapaan ovat kampelankin molemmat silmät yleensä oikealla kyljellä. Varma tuntomerkki tämä ei ole, sillä kampeloissa on vasenkylkisiä samalla tapaa kuin ihmisissä vasenkätisiä. Enimmillään vasensilmäisiä kampeloita voi olla jopa kolmannes. Kampelan parhaita lajituntomerkkejä ovat selkä- ja peräevän keskivaiheilla oleva kulma. Muilla oikeasilmäkampelalajeillamme evät ovat kaarevammat. Myös kylkiviivaa reunustavat luukyhmyt ovat oiva tuntomerkki. Kampelan kylkiviiva tekee vain loivan mutkan ylöspäin rintaevän kohdalla.
Väritys
Silmätön puoli on aina lähes valkea, silmällinen puoli vaihtelee väriltään kampelan asuman pohjan mukaan ruskeasta harmahtavaan ja tasavärisestä täplikkääseen. Täplät ovat usein ruosteenpunaisia, jolloin kampela helposti sekoitetaan punakampelaan.
Kutu
Kutu riippuu veden suolapitoisuudesta. Yli 10 promillen suolapitoisuudessa, esim. eteläisellä Itämerellä, kampelat kutevat syvänteissä ja mäti kelluu. Meidän rannikoillamme laji kutee matalaan veteen touko–kesäkuussa. Mäti jää pohjaan matalan suolapitoisuuden takia. Kampelan siittiöt liikkuvat vasta n. 6 promillen suolapitoisuudessa, joten kutu onnistuu vain lounaisrannikollamme.
Ravinto
Pohjaeläimet, erityisesti simpukat.
Levinneisyys ja elinympäristö
Kampela on varsin yleinen kaikilla merialueillamme, paitsi Perämeressä ja Suomenlahden itäosissa, missä se on harvalukuisempi. Kampela tulee merikalaksi hämmästyttävän hyvin toimeen aivan suolattomassakin vedessä. Jäämeren kampelat nousevat säännöllisesti kesäisin ylös Tenojokea aina Pulmankijärveen saakka. Kampela elää enimmäkseen melko matalassa lieju- ja hiekkapohjilla, missä se makaa usein osittain pohjaan kaivautuneena piilossa. Loppukesästä kampelat pakenevat liian lämpimäksi käyvää vettä syvemmälle, 10–30 metriin.
Uhanalaisuus
Silmälläpidettävä.

Merialueillamme verkkokalastusta harrastaville kampela on varmasti tuttu saalis ja herkullisena savukalanakin sen monet tuntevat. Meidän merialueillamme oikeasilmäinen soikea kampela on melkein aina tavallinen kampela ja vasensilmäinen, isosuinen ja lautasmainen kampela taas piikkikampela. Lajit erottaa toisistaan helposti, vaikka kampela olisikin vasensilmäistä vähemmistöä. Aina kannattaa toki poikkeavan näköisiä kampeloita katsastaa tarkemmin, jos vaikka satunnaisia hieta-, puna- tai silokampeloita olisi eksynyt joukkoon. Kampelan punaisista pilkuista ei tosin vielä kannata syöksyä johtopäätöksiin.

Skrubbskädda

Taxonomi

Ordning

Familj

Släkte

Art