Alalajit

Lapinkämmekkä (ssp. lapponica)
Luhtakämmekkä (ssp. sphagnicola)
Baltiankämmekkä (ssp. baltica)
Kasvumuoto

Monivuotinen ruoho. Juurimukulat syvään liuskaisia.
Korkeus

10–25 cm. Varsi särmikäs, melko pehmeä, ontto, yläosasta tummanpunaruskea.
Kukka

Kehä vastakohtainen, purppuranpunainen, tummakuvioinen, n. 1–1,5 cm leveä. Kehälehtiä kahdessa kiehkurassa 6, joista 1 erilaistunut huuleksi. Huuli kehässä alapuolella, kannuksellinen, täplikäs, tyveltä vaaleampi, kärjestä 3-liuskainen. Kannus enintään sikiäimen pituinen. Hetiö ja emiö yhtyneet siitintukuksi, heteitä 1, luotteja 2. Kukinto harsu, 5–15-kukkainen, tähkä.
Lehdet

Kierteisesti, ruodittomia, 2–3 kpl, vähitellen latvaa kohti pieneneviä. Lapa kapeansoikea–suikea–vastapuikea, suippokärkinen, silposuoninen, ehytlaitainen, päältä tummanvihreä, iso- ja tummatäpläinen, alta harmaanvihreä.
Hedelmä

Kota, siemenet pölymäisen pieniä.
Kasvupaikka

Letot, lähdesuot, tunturisoistumat, puronvarret. Kalkinsuosija
Kukinta

Heinäkuu.
Uhanalaisuus

Lapinkämmekkä on luokiteltu vaarantuneeksi, luhtakämmekkä puutteelisesti tunnetuksi ja baltiankämmekkä erittäin uhanalaiseksi. Lapin- ja baltiankämmekkä ovat rauhoitettuja.

Kämmekkäkasvit ovat yksi kasvikunnan suurimmista heimoista: arviot lajimäärästä liikkuvat 12.000 ja 30.000 lajin välillä. Yleensä kämmekät yhdistetään tropiikkiin, mutta monen yllätykseksi meikäläinenkin lajisto on sangen laaja ja monimuotoinen. Paljonko meillä sitten on kämmeköitä? Tarkka lukumäärä on edelleen hieman epäselvä: useimmiten kotimaisen kämmekkälajiston katsotaan käsittävän noin 30 lajia, mutta aivan perustellusti voisi päätyä 35 lajiin tai vieläkin suurempaan määrään. Pakkaa sekoittaa toisaalta lajien liikkuvuus, toisaalta monessa tapauksessa koko lajin käsite on vähintään hämärä. Etenkin liuskakämmekät tuottavat kasvitieteilijöille harmaita hiuksia. Koko suku ja sen lajit ovat syntyneet vasta viime jääkauden loppuvaiheessa ja sen jälkeen. Kun lajit ovat käytännössä vastasyntyneitä, eivät niiden levinneisyydet, kukkimisajat tai pölytystavat ole juuri ehtineet eriytyä. Ilman risteytymisesteitä lajit eivät pysy täysin erillään, eivät lajirajatkaan voi olla kovin selviä ja jyrkkiä. Tälläkin sivustolla osa liuskakämmeköistämme on välillä määritelty alalajeiksi ja välillä itsenäisiksi lajeksi.

Lapinkämmekkä

Dactylorhiza majalis ssp. lapponica (Dactylorhiza lapponica, D. traunsteineri)

Lapinkämmekän kuvasi aikoinaan pikemmin saarnamiehenä kuin kasvitieteilijänä tunnetuksi tullut Lars Leevi Laestadius nimellä Orchis lapponica. Sittemmin sen asemaa on muutettu alinomaa: liuskakämmeköiden sukuun siirtämisen jälkeen se on useimmiten luettu kaitakämmekkään (D. traunsteineri), joskus (ja nyt taas, ainakin tässä) sijoitettu toukokämmekkään (D. majalis), joskus punakämmekkään (D. incarnata). Laestadius kuvasi lajin Ruotsin Lapista keräämänsä näytteen pohjalta, mutta kasvaa lapinkämmekkä toki Suomen puolellakin. Myös Kuusamossa lienee lajin esiintymiä.

Luhtakämmekkä

Dactylorhiza majalis ssp. sphagnicola (Dactylorhiza sphagnicola)

Meillä kasvaa myös toinen, hämäävästi puna-, kaita- ja maariankämmekkää (D. maculata) muistuttava laji, luhtakämmekkä. Se on huonosti tunnettu, mutta lienee levinneisyydeltään eteläinen. Äkkiseltään sitä voisi erehtyä pitämään vaikkapa täplättömänä, kapealehtisenä maariankämmekkänä (nykyisin lajinimi täpläkämmekkä), jonka huulen kuviointi rajoittuu pelkkiin pisteisiin.

→ Levinneisyyskartta (Kasviatlas, Helsingin yliopisto)

Baltiankämmekkä (Baltiantoukokämmekkä)

Dactylorhiza majalis ssp. baltica (Dactylorhiza baltica)

Maariankämmekän oloisten liuskakämmeköiden kanssa sietää olla tarkkana. Erittäin uhanalainen ja rauhoitettu baltiankämmekkä (baltiantoukokämmekkä, joissakin teoksissa leveälehtikämmekkä) on (tai oli) luonnossamme superharvinaisuus. Ensimmäinen ja tiettävästi ainut yksilö kasvoi Suomenlahden saaristossa, Dragsfjärdin Hiittisissä, Morgonlandetin ulkosaarella. Heti löytymisen jälkeisenä kesänä joku paikalle osunut henkilö oli kerännyt kaikki kolme kukkaversoa maljakkoonsa. Sen jälkeen kämmekkäryhmä varustettiin rauhoituksesta kertovalla kilvellä, mutta siitä huolimatta – tai juuri siitä johtuen – joku varasti kasvin myöhemmin juurineen kaikkineen. Suomenlahden saaristossa saattaa kuitenkin löytyä muitakin yksilöitä, sillä baltiankämmekän katsottiin levinneen meille omin avuin jostain etelämpää.

Lappnycklar

Taxonomi

Familj

Tribus

Släkte

Art