Kasvumuoto
1-vuotinen ruoho. Pääjuuri pitkähkö.
Korkeus
15–60 cm. Varsi haarova, kiipeilevä, särmikäs, lähes kalju.
Kukka
Teriö vastakohtainen, vaalean sinipunainen, 5–8 mm pitkä, perhomainen (terälehtiä 5, joista ylinnä purje, sivuilla siivet ja alinna kahdesta terälehdestä muodostunut venho). Verhiö 5-liuskainen, liuskat lyhyet. Heteitä 10, palhot yhdistyvisiä. Emiö 1-lehtinen ja 1-luottinen. Kukinto pitkäperäinen, 1–3-kukkainen terttu.
Lehdet
Kierteisesti, ruodillisia, korvakkeellisia. Lapa parilehdykkäinen, 3–5-parinen, kärhellinen. Lehdykät tasasoukkia, kapeita, pyöreähkökärkisiä, ehytlaitaisia. Korvakkeet ehyet.
Hedelmä
9–15 mm pitkä, kalju, ruskea, yleensä 4-siemeninen palko.
Kasvupaikka
Kedot, kalliot, kuivat niityt, jyrkänteet, tienvarret, joutomaat, pellot.
Kukinta
Kesä–elokuu.

Mäkivirvilä on sukunsa hennoimpia kasveja, jos se lasketaan kuuluvan Vicia sukuun. Nykyisin se kuitenkin monissa tietolähteissä määritellään Ervum -sukuun (sirkunvirvilät) kuuluvaksi, ollen sukunsa ainoa edustaja Suomessa. Mäkivirvilä on melko yleinen etenkin Ahvenanmaalla, Lounaissaaristossa ja Etelä-Suomessa, mutta heinikossa tai pensaikossa kiipeilevä hento kasvi jää helposti huomaamatta muun kasvillisuuden joukosta. Mäkivirvilä on itse vaatimattomuus: varret ovat ohuet, lehdykät kapeat ja kukat pienet. Lajin alkukotina pidetään Välimeren maita ja Länsi-Aasiaa. Tältä ydinalueeltaan se on levinnyt ilmeisesti jo hyvin varhain ympäri Aasiaa ja Eurooppaa. Suomessa sitä pidetään usein alkuperäisenä, toisin sanoen se on kuulunut kasvistoomme niin kauan, ettei sen saapumisaika ja -tapa ole enää todettavissa. Joka tapauksessa laji on levinnyt rannikollemme myös purjelaivojen painolastimaan ja muunkin laivaliikenteen mukana sekä viime sotien aikana saksalaisjoukkojen kyydissä. Ihmisen mukana mäkivirvilä on levinnyt aina Australiaa myöten.

Peltovirvilä (aiemmin Vicia hirsuta, uusien määritelmien mukaan Ervilia hirsuta) muistuttaa suuresti mäkivirvilää. Peltovirvilän kukat ovat kuitenkin valkeammat ja sillä on useampia lehdykkäpareja kuin mäkivirvilällä. Ehkä helpoiten lajit voi erottaa palon siemenluvun avulla: peltovirvilällä palossa siemeniä on kaksi, mäkivirvilällä neljä.

Sparvvicker

Taxonomi

Klass

Ordning

Familj

Släkte

Art