Kasvumuoto

Monivuotinen vesikasvi. Irtokelluja, joskus matalassa vedessä heikosti pohjaan juurtunut. Juuret pitkiä, haaraisia. Rönsyllinen.
Korkeus

2–10 cm. Varsi lyhyt.
Kukka

Kasvi 2-kotinen (hede- ja emikukat eri yksilöissä). Teriö säteittäinen, valkoinen; terälehtiä 3, vastapuikeita, tyveltä keltatäpläisiä, 10–13 mm pitkiä. Verholehtiä 3. Heteitä 12(–18). Emiö yhdislehtinen, 6-vartaloinen, 6-luottinen, luotit 2-jakoisia. Kukat suomumaisten ylälehtien hangoissa, pitkäperäisiä, emikukat yksittäin, hedekukat tav. 1–4 kukan ryhmissä. Kukkii melko harvoin.
Lehdet

Kelluslehtiä, ruusukkeena, pitkäruotisia, korvakkeellisia, korvakkeet isot. Lapa pyöreä–munuaismainen, herttatyvinen, ehytlaitainen, 2–5 cm leveä, nahkea, päältä vihreä, kiiltävä, alta punertava. Ruusukkeen tyvellä 2 ohutta, suomumaista alalehteä, kukintovarressa 1–2 suomumaista ylälehteä.
Hedelmä

Kota. Hedelmiä ei muodostune Suomessa.
Kasvupaikka

Runsasravinteisten järvien suojaisat lahdet, rehevät lammikot, joet, ojat.
Kukinta

Heinä–elokuu.

Kilpukka on irrallaan kelluva vesikasvi, joka tosin matalassa vedessä kasvaessaan voi kiinnittyä löyhästi pohjamutaan. Lajin luontaisia kasvupaikkoja ovat umpeen kasvavat metsälammet ja rehevät lintuvedet, joissa se viihtyy lähinnä ruoikoissa ja lahdelmissa suojassa tuulelta ja aalloilta. Laji kasvaa Suomessa laajalti rannikoitten tuntumassa, sisämaaesiintymiä on eniten Lounais-Suomessa ja pohjoisimmat kasvupaikat ovat Kemissä saakka. Kilpukka ei ole missään varsinaisesti yleinen, mutta se on monen muun vaateliaan vesikasvin tavoin yleistynyt vesistöjen rehevöityessä. Kilpukka on hyötynyt myös metsätaloudesta, sillä ojituksen tuoma ravinnelisä ja lampien vedenpinnan lasku muuttavat oloja lajin kannalta suotuisampaan suuntaan.

Kilpukan tieteellisen nimen suora suomennos on ’sammakon purema veden koristus’. Kilpukan lehdet tosiaan kattavat sammakkojen kosteita asuinsijoja ja etenkin valkoiset kukat ovat veden koristus silloin harvoin kun niitä näkee. Kilpukka kukkii Suomessa harvoin, vain erityisen lämpiminä kesinä. Näin ollen siemenillä ei ole juurikaan merkitystä lajin lisääntymisessä. Pääasiassa kilpukka monistuu kasvullisesti, kun rönsyihin syntyneet lehtiruusukkeet irtoavat emokasvista. Talven jälkeen pintaan nousevat talvehtimissilmut saattavat kevättulvan mukana ja tarttuessaan vesilintujen jalkoihin levitä pidempiäkin matkoja. Isokokoisena kilpukka ei kuitenkaan ole pystynyt leviämään ulkosaariston lintuluotojen lammikoihin.

Dyblad

Taxonomi

Klass

Ordning

Familj

Släkte

Art