Kasvumuoto
Monivuotinen ruoho.
Korkeus
100–150 cm. Varsi tiheään tähtikarvainen, harmaa.
Kukka
Säteittäinen, 5–8 cm leveä. Terälehtiä 5, yleensä vaaleanpunaisia, punasuonisia, lanttokärkisiä. Verhiö 5-liuskainen. Ulkoverhiö 3-liuskainen, liuskat tyvestä yhteenkasvaneet. Heteitä monta, palhot yhteenkasvaneet emiötä ympäröiväksi torveksi. Emiö yhdislehtinen, moniluottinen. Kukat lehtihangoissa yksittäin–ryhmissä.
Lehdet
Kierteisesti, ruodillisia, korvakkeellisia. Lapa munuaismainen, matalaan 3–5-liuskainen, keskiliuska pitkä, liuskat puikeita, hammaslaitaisia.
Hedelmä
Noin 20-lohkoinen lohkohedelmä.
Kasvupaikka
Tienvarret, pientareet, puutarhat. Koristekasvi, viljelyjäänne tai harvoin -karkulainen
Kukinta
Heinä–syyskuu.

Harmaamalva kasvaa luonnonvaraisena Keski-Euroopan tienpientareilla ja puronvarsilla korkealle vuoristoon asti. Meillä se on vanhojen pihapiirien perinteinen maatiaisperenna. Pitkään aikaan lajia ei juuri ollut meillä saatavissa, mutta sitkeänä kasvina se on säilynyt vanhoissa puutarhoissa. Toisinaan laji on levinnyt niittykasviksikin kuiville, aurinkoisille paikoille. Kun kiinnostus vanhoihin, vaatimattomiin ja helppohoitoisiin perennoihin on taas lisääntynyt, harmaamalvakin on palannut puutarhakaupan piiriin. Laji kukkii runsaasti kauniin vaaleanpunaisin kukin, jotka houkuttelevat hyvin mehiläisiä ja kohtalaisesti myös perhosia.

Harmaamalva on suomalaisten rakastaman huonekasvin, kiinanruusun (Hibiscus) sukulainen. Sen voi sekoittaa äkkiseltään muihin malvoihin, esimerkiksi myskimalvaan (M. moschata), jonka kukat ovat yleensä isommat. Lajit erottaa toisistaan tarkastelemalla niiden ulkoverhiöitä, jotka harmaamalvalla ovat tyveltä yhdislehtisiä; muilla malvoilla ulkoverhiöiden lehdet ovat täysin erilliset. Aiemmin harmaamalva (harmaamalvikki) luokiteltiin oman suvun (Lavatera) lajiksi, mutta on nykyisin se luokitellaan muihin malvoihin (Malva) kuuluvaksi.

Gråmalva

Taxonomi

Familj

Tribus

Släkte

Art