Kasvumuoto

2- tai monivuotinen ruoho.
Korkeus

20–100 cm. Varsi 4-särmäinen, nystykarvainen.
Kukka

Teriö lähes symmetrinen, vihertävän keltainen, 6–8 mm pitkä, yhdislehtinen, 5-liuskainen, liuskat samankokoiset. Teriön torvi lyhyt, väljä. Verhiö säteittäinen, 5-liuskainen. Heteitä 5, joista 1 suomumaisen surkastunut ja 4 ponnellisia. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen. Kukinto terttumainen, lehtihankainen viuhkosto.
Lehdet

Vastakkain, ruodillisia. Lehtilapa leveänpuikea, tasa- tai herttatyvinen, toissahalaitainen, alapinta nystykarvainen.
Hedelmä

Tyveen saakka 2-liuskaisesti avautuva kota.
Kasvupaikka

Puutarhat, metsänreunat. Koristekasvi, joskus villiytynyt.
Kukinta

Toukokuu.

Useimmille ihmisille tulee pölyttäjähyönteisistä mieleen erilaiset mesipistiäiset: mehiläiset, kimalaiset – ja ampiaiset. Viimeksi mainitut eivät ole kuitenkaan kovin suosittuja pölyttäjiä kasvimaailmassa. Karvattomien ja kovakuoristen hyönteisten pintaan siitepöly ei tartu kovin tehokkaasti. Lisäksi ne ruokkivat toukkiaan meden ja siitepölyn sijaan saalistamillaan hyönteisillä, joten ne ovat varsin laiskoja kukissa vierailijoita.

Syyläjuuret ovat harvoja ampiaispölytykseen sopeutuneita kasveja. Kasvin kannalta erikoistumisessa on ilmeisiä etuja: sen ei tarvitse kilpailla pölyttäjistään kaikkien muiden kukkien kanssa, hyönteiset eivät haahuile muissa kukissa ja siitepöly päätyy todennäköisemmin oikeaan osoitteeseen lajitoverin emin luotille. Erikoiset pölyttäjät vaativat kuitenkin erikoisia houkutuksia. Eräiden syyläjuurten kukan synkkä väritys ja tympeä tuoksu lienee suunnattu ennen muuta hyönteisravintoa etsiville ampiaisille, joiden saalistusvaistot vetävät ne kukkaan. Kevätsyyläjuuren kukat ovat keltaiset, vaikka myös tämän lajin pääasiallisia pölyttäjiä ovat ampiaiset. Ehkä niissä käy muitakin hyönteisiä, esimerkiksi kukkakärpäsiä. Asiasta kiinnostuneen kannattaa tarkkailla keitä kevätsyyläjuuren kukissa oikein vieraileekaan.

Kultasyyläjuuri

Scrophularia chrysantha

Kultasyyläjuuri on kevätsyyläjuurta muistuttava, niin ikään melko varhain keväällä kukkiva keltakukkainen koristekasvi. Kultasyyläjuuren kukinto on kuitenkin tiheämpi ja lehden laita matalampaan hampainen. Suomalaisen ‘aidon’, myöhemmin kesällä kukkivan tummasyyläjuuren (S. nodosa) kukat ovat vihertävänruskeat.

Vårflenört

Taxonomi

Ordning

Familj

Tribus

Släkte

Art